Kiiltokuvan kaunis mies sieppaa naisensa käsivarsilleen ("kamalan-sovinistista-mutta-kuitenkin sykähdyttää"). Onnellinen pariskunta uppoaa kiihkeään suudelmaan ja ratsastavat auringonlaskuun ("ahkuikaunista"). THE END! Ah... juuh niin, missäkös ne mun tumppuni taas olikaan.
On ihanaa uppoutua täysin elokuvaan ja unohtaa täysin ympäristönsä. Viime aikoina näin on tapahtunut aika harvakseen. Syistä, ettei levityksessä ole ollut juurikaan sellaisia elokuvia, jotka kiskaisevat sinut penkistä ja heittävät suoraan tapahtumien keskelle. Toisena syynä ovat selkänojaan-potkiskelijat-kännyköihin-kälättäjät-ja-ääneen-kommentoijat: "Hei toi äijä ammuttiin just!". No shit Sherlock!
Millonka olenkaan edes nähnyt niin loistavan elokuvan, että olisin ollut leffan päätyttyä aivan täpinöissä. Eipä tule heti mieleen.
Anyone?
LinkWithin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti