Trailer trash - Man of Steel

Tulossa teattereihin 26.6.

Arvostelussa - Croodit (2013)

Tube channel surfing

Bored Shorts Tv - Kid Snippets

Arvostelussa - Vieras / The Host (2013)

Elokuvavuosi 2013

Vuoden must see -lista alkaa täyttyä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste dokumentit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dokumentit. Näytä kaikki tekstit

3.11.2011

Arvostelussa: Young@Heart (2007)

Bob Cilmanin johtama kuoro ei ole se tavanomaisin. Jäsenten keski-ikä on 80 -vuoden paikkeilla ja ryhmän musiikkivalikoimaan kuuluu niin Talking Headsia, Jimi Hendrixiä kuin Clashiakin. Kuorolaisten oma musiikkimaku eroaa suuresti esitettävästä materiaalista, mutta jäsenet tunnustavat nauttivan laajentaessaan musiikillista repertuaariaan, joka ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Sanat, rytmi ja sanat sekä rytmi eivät noutada niitä sääntöjä, mihin tämä vanhempi sukupolvi on tottunut eikä Bob ole kuorojohtajista lempeimpiä.



Dokumentissa seurataan kuoron valmistautumista uuteen konserttiin ja uusi musiikkivalikoima aiheuttaa (lisää) harmaita hiuksia niin kuorolaisille, kuin kuorojohtajallekin. Jännitys nousee elokuvan edetessä; oppivatko sooloistit kappaleensa, saako Bob hermoromahduksen, selviävätkö kaikki kuorolaiset ensi-iltaan asti? Elokuvaa rytmittävät kuoron omat "musiikkivideot", joista henkilökohtainen lempparini on Talking Headsien Road to Nowhere. Elokuvan koskettavin musiikkiesitys on ehdottomasti happilaitteeseen sidotun Joe Benoitin versio Coldplayn Fix You kappaleesta (linkki).

Elokuvaa katsoessani toivoin, että itse pysyisin yhtä virkeänä ja aktiivisena ikääntyessäni. Näiden ihmisten elämänjanoa voi vain kadehtia.
★★1/2
Vuosi:2007
Ohjaus:Stephen Walker, Sally George
Pääosissa:Bob Cilman, Joe Benoit, Helen Boston, Louise Canady

16.10.2011

Arvostelussa: Conan O'Brien Can't Stop (2011)

NBC:n The Tonight Night Show oli ollut todellinen instituutio jo vuosikymmeniä, kun Conan O'Brien peri shown Jay Lenolta vuonna 2009. Seitsemän kuukautta myöhemmin Conan hivutettiin pois showsta ja Leno palautettiin takaisin ohjaimiin, koska studion mielestä Conan ei ollut tuonut katsojia samalla tavoin kuin edeltäjänsä. Katkera O'Brien lähti showsta 45 milj. dollarin eropaketin ja sopimuksen kanssa, joka esti miestä esiintymästä televisiossa seuraavaan puoleen vuoteen.





Mies päätti, ettei moinen sopimus estäisi häntä tekemästä rakastamaansa työtä ja taustajoukkojensa kanssa hän ilmoitti lähes heti shown päätyttyä tulevasta komediakiertueesta "The Legally Prohibited From Being Funny on Television Tour". Conan O'Brien Can't Stop -dokumentti kuvaa kiertueen taustoja alusta alkaen, eikä se peittele Conanin katkeruutta siitä, mitä NBC ja Leno tekivät hänelle. Välillä tämä purkautuu maanisina kohtauksina ja agressiivisena huumorina.

Itse kiertue näyttää olevan miehelle samanaikaisesti pelastus ja helvetti. Valtavan ihmisjoukon edessä esiintyminen on selvästi se mitä mies rakastaa tehdä, mutta kun hän poistuu palvovan yleisön edestä, tuntuu kuin kaikki adrenaliini valuisi viemäriin. Rakastava yleisö yrittää myös rakastaa miehen kuoliaaksi, sillä Conan ei kykene sanomaan ei yhdellekkään nimmarin metsästäjälle. Kaikki haluavat palan "Cocosta" ja tämä ajaa miehen nääntymyksen partaalle, jonka mies purkaa myös lähipiiriinsä ja työntekijöihinsä.  Conanin maaninen esiintymistarve tuntuu olevan autopilotilla, on hän lavalla tai ei ja lähipiiri tuntuu välillä toimivan tämän yleisönä, koettaen näin pitää miestä hyvällä tuulella. Suoraan sanottuna Conan tuntuu välillä todelliselta paskiaiselta, mutta katsoja, tai ainakin minä ymmärrän häntä. Joskus raivo, suru ja stressi purkautuvat siten, että rakkaimmatkin läheiset joutuvat siitä kärsimään.

Dokumentille täytyy antaa kiitosta siitä, ettei se pyri peittelemään O'Brienin puutteita tai kiillottamaan miehen marttyyrin mainetta. Lenon ja Conanin välisellä konfliktilla ei mässäillä ja ainoastaan O'Brien näpäyttää entistä mentoriaan sanallisesti, kukaan muu dokumentissa ei siihen leikkiin ryhdy. Elokuva on raaka ja rehellinen ja saa vain arvostamaan O'Brienia ja tämän työtiimiä entistäkin enemmän.



★★
Vuosi:2011
Ohjaus:Rodman Flender
Pääosissa:Conan O'Brien, Andy Richter

21.5.2011

Trailer trash - Conan O'Brien Can't Stop

Elokuva dokumentoi tapahtumia Conan O'Brienin Legally Prohibited From Being Funny on Television Tour -kiertueen taustoista. Conanhan hivutettiin ulos The Tonight Showsta sen edellisen isännän ja takaisin vanhan shownsa haluavan Lenon tieltä, kun Conan ei onnistunut nostamaan ohjelman katsojalukuja puolen vuoden aikana samalle tasolle kuin Leno.

Viihdemaailma seurasi Lenon, "Cocon" ja NBC:n välistä taistoa herkeämättä. Lopulta Conan luovutti unelmatyönsä, mutta saavutti moraalisen voiton ja yleisön sympatiat puolelleen. Purkaakseen argressiotaan johonkin hyödylliseen, Conan järjesti taustajoukkoineen komediakiertueen, josta ulkoisen katsojan silmin tuli todellinen menestys. Dokumentti taltioi kuitenkin myös kiertueen taustalla olevan Conanin masennuksen ja epätoivon, josta saa hyvän kuvan jo trailerista. Toivottavasti tämä dokumentti rantautuu myös Suomeen jonkin median kautta.



3.2.2011

The Social Network -dokumentti

Nyt voit katsastaa tulevalla The Social Network DVD/BlueRay julkaisulla mukana olevan dokumentin elokuvan tekemisestä ilmaiseksi. “How Did They Ever Make a Movie of Facebook?” niminen dokumentti löytyy elokuvan IMDB:n sivuilta ja on kestoltaan 93 minuuttia.

Tässä pikalinkit dokumenttiin:
Osa 1 – Commencement
Osa 2 – Boston
Osa 3 – Los Angeles
Osa 4 – The Lot


10.3.2010

Arvostelussa: USA:n vaarallisin mies (2009)

Kiitos Yle:n, onnistuin näkemään yhden tämän vuotisista dokumentti-Oscar ehdokkaista, Daniel Ellsbergista kertovan USA:n vaarallisin mies -dokumentin. Ellsberg toimi Pentagonin tutkimusavustajana koskien Vietnamin sotaa ja toimi myös komppaniapäällikkönä Vietnamissa. Työskennellessään RAND -yhtiössä hän teki tutkimusta Yhdysvaltojen menestyksestä Vietnamissa. Tutkimuksen mukaan USA tulisi häviämään sodan ja aiheuttaisi suuret määrät siviiliuhreja. Tutkimustuloksista ei välitetty ja kansalaisille vakuutettiin, että USA oli voitokas Vietnamissa. Nyt uskonsa menettänyt Ellsberg alkoi lähestyä sodanvastaisia ryhmiä, jotka vakuuttivat hänet siitä, että hänen kannattaisi julkistaa tutkimuksen tulokset.

Kun Ellsberg oli saanut itsensä vakuutettua, että tämä oli asia, jonka vuoksi kannattaisi mennä vankilaan hän lähestyi muutamia sodan vastaisia senaattoreita, mutta kuten yksi haastatelluista senaattoreista totesi, senaatissa vallitsi pelon ilmapiiri, eikä kukaan uskaltanut laittaa uraansa vaakalaudalle. Seuraavaksi Ellsberg lähesty New York Timesin päätoimittajaa ja lehti alkoikin julkaista dokumentteja. Nixon vaati New York Timesille julkaisukieltoa, jolloin Ellsberg lähestyi muita lehtiä, jotka jatkoivat siitä, mihin Times oli jäänyt. Myös Timesin julkaisukielto mitätöitiin sananvapauden nimissä. Ellsberg piilotteli FBI:ltä mutta lupautui "Amerikan luetetuimman miehen", Walter Cronkiten haastateltavaksi.


Julkaisusta huolimatta Amerikan kansa ei näyttänyt käsittävän raportin tarkoitusta. He ymmärsivät sen, että Yhdysvaltojen johto oli valehdellut kansalle, mutta eivät käsittäneet raportin todellista sisätöä, eli sitä, että Vietnamin sota oli täysin järjetön ja kannattamaton sota. Ellsberg antautui FBI:lle ja häntä vastaan nostettiin syyte mm. salaliitosta ja mahdollinen tuomio olisi 115 vuotta. Nixon päätti, että Ellsbergin uskottavuus tulisi asettaa vaakalaudalle ja valtuutti ryhmän tonkimaan mm. Ellsbergin sairaustietoja. Myös Ellsbergin puheluita salakuunneltiin ilman oikeuden antamaa lupaa. Kaiken huipuksi paljastui, että jutun tuomarille oli luvattu FBI:n johtajan virkaa, jos hän vaikuttaisi jutun kulkuun. Näiden seikkojen vuoksi kaikki sytteet Ellsbergia vastaan hylättiin. Ellsberg tunnetaan nykyäänkin poliittisesta aktiivisuudestaan, mm. Irakin sodan vastustajana. Hyvä dokumentti, suosittelen lämpimästi. Melkein yhtä tiivistunnelmainen, kuin Presidentin Miehet.

★★1/2
Vuosi:2009
Ohjaus:Judith Ehrlich, Rick Goldsmith
Pääosissa:Peter Arnett, Ben Bagdikian, Ann Beeson


17.9.2009

Arvostelussa: Sicko (2007)

Yhdysvalloissa kuumana käyvä "keskustelu" universaalista terveydenhoitojärjestelmästä sai minut viimein katsomaan Michael Mooren Sicko -dokumentin. Itkin katsoessani sitä. Miten sairas onkaan maailma, jossa korruptoituneet vakuutusyritykset epäävät asiakkailtaan korvaukset hoitoihin, jotka ovat joissain tapauksissa jopa elinehto.



Eräältä naiselta evättiin korvaukset hoitoihin sen jälkeen, kun hänellä oli todettu aivokasvain. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen, koska sen mielestä aivokasvain ei ollut hengenvaarallinen. Nainen kuoli ennen dokumentin valmistumista. Toisessa tapauksessa sairaala kieltäytyi hoitamasta pientä lasta, sillä tämän vakuutus ei korvannut vaadittavia hoitoja. Siinä vaiheessa, kun äiti sai vietyä lapsensa toiseen, vakuutusyhtiön valtuuttamaan sairaalaan, lapsi sai kohtauksen ja kuoli.

Dokumentissa Moore tuo esille lukemattomia järjettömiä tapauksia jotka eivät käy ihmisen järkeen. Mies sahasi vahingossa kahdesta sormestaan päät pois. Sairaalassa hänelle kerrottiin, että toisen sormenpään kiinnittäminen maksaisi tälle 12.000$ ja toisen 60.000$. Teeppä sitten päätöstä kumpi sormista on rakkaampi, jos sinulla on ylipäätään varaa kumpaankaan.

Terveydenhoitojärjestelmän uudistusta vastustava osapuolet vetoavat dokumentissa (ja tälläkin hetkellä Yhdysvalloissa) siihen, kuinka sosialistinen terveydenhoito ei toimi esim. Kanadassa tai Englannissa. Moore matkusti näihin maihin, sekä Ranskaan tutustumaan maiden terveydenhoitojärjestelmiin ja totesi, että toisin kuin Yhdysvalloissa, näissä maisa ihmiset eivät joudu myymään kotejaan koettaessaan maksaa lääke- ja sairaalalaskujaan. Jokin tässä järjestelmässä siis täytyy toimia. Silti tuntuu siltä, että nämä seikat voitaisiin vääntää uudistuksen vastustajille vaikka rautalangasta, mutta silti mitään ei menisi perille. Jotain mätää on siis Amerikan maassa. Toivotaan ettei se ole paise, sillä vakuutus tuskin korvaisi sen hoitoa.

★★
Vuosi:2007
Ohjaus:Michael Moore
Pääosissa:Michael Moore


30.7.2008

Arvostelussa: Air Guitar Nation (2006)

Sairastellessa (*##&@!!!:n flunssa!) on aina hyvä hetki katsastaa uusia elokuvia. Silloin on ylensä niin voipunut, ettei jaksa nostaa kaukosäädintä kelatakseen/skipatakseen kohtauksia ohitse ja joutuu todella keskittymään katsomaansa. Tsekkasin tällä kertaa aivan mahtavan dokumentin, Air Guitar Nationin. Muistan pari vuotta taakseppäin nähneeni dokkarin trailerin ja laitoin filmin henkiselle pitää-tsekata-kun-muistan listalleni. Nyt minulla oli aikaa, eikä paikkaa mihin paeta. Perfect! Ei kun leffa pyörimään.

Ensimmäiset viisi minuuttia tuijotin telkkaa huuli pyöreänä, yrittäen päättää oliko kyseessä dokumentti, vaiko mokumentti. Seuraavan viiden minuutin jälkeen en enää välittänyt, sillä elokuva imaisi minut totaalisesti mukaansa. Minä, joka 10 vuotiaana tuskallisen harjoittelun jälkeen opin soittamaan akustisella kitaralla ainoastaan tuiki, tuiki tähtönen, revittelin ilmakitarasooloja elokuvan upean soundtarckin tahtiin.

Dokumentissa Amerikka on kuohuksissa. Vuodesta 1996 lähtien on Oulussa järjestetty Ilmakitaran maailmanmestaruuskisat, eikä Yhdysvalloista, rokin ja ilmakitaruuden syntymaasta ole ollut kisassa tähän mennessä yhtäkään edustajaa. Kaksi kaverusta pistää pystyyn USA:n ilmakitara mestaruuskisat ja innokkaiden osallistujien määrä yllättää jopa järjestäjät. Voittaja saa palkinnoksi matkan Ouluun ilmakitaran maailmanmestaruuskisoihin. Voittajalle asetetaan isot odotukset, tuleehan hänen pelastaa yhdysvaltojen maine Rokin ja ilmakitaruuden valtiaana.

Alun uhoilun jälkeen tunnelma muuttuu, kun kilpailijat ympäri maailmaa saapuvat Ouluun, jossa ilmakitara on ihmisiä yhdistävä tekijä. Kilpahenki on edelleen ilmassa, mutta se on enemmänkin ystävien välistä uhoilua. Maailmanrauha onkin ilmakitaran maailmanmestaruuskisojen perimmäinen sanoma.

Suosittelen ehdotomasti hyväntuulen dokumenttina kaikille. Jos teillä on huumorintajua ja musiikki sydämmessänne, ette voi pettyä.

"To ere is human. To air guitar is divine"

-Bjorn Turoque

★★1/2
Vuosi:2006
Ohjaus: Alexandra Lipsitz
Pääosissa:Dan Crane, David S. Jung, Hadia Ackerman

22.4.2006

Arvostelussa: My Date with Drew (2004)

Näin aikoinaan netissä trailerin hauskan kuuloisesta dokumentista, "My date with Drew". Juttu pähkinän kuoressa: Brian Herzlinger on 27 vuotias joka-mies, joka on ollut ihastunut Drew Barrymoreen kuusi vuotiaasta saakka, kaveri liittyi jopa Barrymoren fani clubiin. Brian voittaa tv-visassa 1100 dollaria ja tajuaa, että nyt hänen on mahdollista tehdä jotakin elämässään. Hän päättää yhdistää kaksi rakastamaansa asiaa, elokuvat ja Drew Barrymoren. Brian päättää tehdä dokumentin siitä, kuinka hän yrittää päästä 30 päivän deadlinella treffeille Drewn kanssa. Deadline johtuu siitä, että Brian on ystävineen ostanut kalliin video-kameran paikallisesta liikkeestä jossa tuotteilla on 30 päivän palautusoikeus. Kaverit siis ostavat kameran, jonka aikovat palauttaa liikkeeseen määräaikaan mennessä. Loistava idea eikö? Kyllähän he nyt varmasti tuntevat jonkun, joka tuntee jonkun, joka tuntee jonkun, joka tuntee Drewn... eikö? Traileri oli hauska, mutta pian se painui johonkin takaraivon uumenniin.

Treffit Drewn kanssa

Tänään päätin, että rankan työpäivän jälkeen ansaitsin jotakin hauskaa ja painuin lähimpään videovuokraamoon. Hyllyn alalaidasta silmiin pisti, mikäpä muukaan, kuin "Treffit Drewn kanssa". Hetken pää löi tyhjää, ennen kuin muistui mieleen mistä oli kyse. Melkein jäi elokuva vuokraamatta, mutta kun mitään parempaakaan ei löytynyt niin nappasin DVD:n kainaloon. ONNEKSI!

Katsoin elokuvan jonka jälkeen näytin siltä kuin suussani olisi hengari, en pystynyt lopettamaan hymyilemistä. Dokumenti ei ollut mikään Bowling for Columbine (onneksi), mutta on mukavaa että joku on tehnyt dokumentin ihan tavallisesta kaverista, joka haluaa toteuttaa unelmansa ystäviensä avustuksella. Dokumenttien ei ole aina pakko olla vain ryppyotsaisia kannanottoja maailman vääryyksiin, välillä ne voivat käsitellä ulkoisesti pienempiä asioita. Suosittelen kaikille lapsenmielisille. Ryppyotsaiset, pysykää kaukana tästä elokuvasta.



★★1/2
Vuosi:2004
Ohjaus: Jon Gunn, Brian Herzlinger
Pääosissa: Brian Herzlinger, Drew Barrymore


LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

 
Design by Free WordPress Themes | Bloggerized by Lasantha - Premium Blogger Themes | Affiliate Network Reviews