Oscar gaalan tuottajat eivät ole onnistuneet houkuttelemaan ihanaa Hugh Jackmania takaisin juontajan rooliin ensi vuoden gaalaan. Mies ei ole sulkenut pois sitä vaihtoehtoa ettei ottaisi virkaa vastaan toistamiseen, mutta ensivuoden palkintogaalaan täytyy nyt löytää toinen tekijä. Surku, tykkäsin Jackmanin tyylistä ja olisi ollut kiva seurata häntä toistamiseenkin. Kosivatkohan seuraavaksi tämän vuoden Emmy gaalan juontanutta Neil Patrick Harrisia. Conan O'Brien voisi olla mielenkiintoinen ehdokas... Onko ideoita? Sitten vaan breevi menemään tuottajille.
31.10.2008
17.10.2008
In a World...
Monta kertaa on käynyt niin, että elokuvissa käynneistä parhaiten mieleen on jäänyt katsotun elokuvan sijaan sen alussa esitetyt trailerit. Protestoin aina kovaäänisesti huokaillen ja ähkien suurelle kankaalle raijattuja televisiomainoksia, mutta vierustoverin paree pitää turpansa kiinne, kun aletaan näyttämään elokuvamainoksia. Anyways, kuka oikein mölisee trailereiden aikana???
Trailereiden tekeminen on kyllä todellinen taiteenlaji. Kuinka saada huono elokuva vaikuttamaan ihan-pakko-nähdä -tuotokselta tai herättää mielenkiinto seuraavan kesän äksön flikkaan, nostaen sen esiin muiden samankaltaisten joukosta. Nykypäivänä kenellekkään ei enää kelpaisi 90-luvun puolivälistä alaspäin valmistetut trailerit.
CountCthulhun blogissa oli juttu American Ninja elokuvasta ja sen traileri. Nykyihmisen mielenkiintoa ei pystyttäisi moisella pätkällä enää pitämään yllä viittä sekuntia kauempaa. Toinen hauska esimerkki on jokin aika sitten elokuvateattereissa pyörineestä Goro Miyazakin ohjaamasta Maameren Tarinoista. Traileri oli kuin elokuvareferaatti, jossa käytiin lävitse suurin osa leffan tapahtumista. No eipä tarvinnut maksaa lippua siihenkään elokuvaan.
Parhaimpia trailereita ovat omasta mielestäni olleet niitä, jotka vain vihjailevat. Loistava esimerkki tästä on ensimmäisen Matrixin traileri. Upeita ennen näkemättömiä bullet-time hidastuksia, spektaakkelimainen musiikki ja lopussa pimeälle ruudulle ilmestyy osoite www.whatisthematrix.com. Minulla ei ole mitään mielikuvaa siitä, minka elokuvan alussa näin tuon kyseisen trailerin, mutta heti elokuvan päätyttyä kipaisin nettikahvilaan (juu, siitä on niin kauan) tsekkaamaan annetun osoitteen. Mikä-Matrix-HÄH?!
Alla on Jerry Seinfeldin "The Comedian" -elokuvan traileri joka on huippu! Elokuvasta se ei kerro yhtikäs mitään (enkä sitä koskaan ole edes nähnyt), mutta epäilen että traileri on hauskempi, kuin elokuva jota se mainostaa.
Trailereiden tekeminen on kyllä todellinen taiteenlaji. Kuinka saada huono elokuva vaikuttamaan ihan-pakko-nähdä -tuotokselta tai herättää mielenkiinto seuraavan kesän äksön flikkaan, nostaen sen esiin muiden samankaltaisten joukosta. Nykypäivänä kenellekkään ei enää kelpaisi 90-luvun puolivälistä alaspäin valmistetut trailerit.
CountCthulhun blogissa oli juttu American Ninja elokuvasta ja sen traileri. Nykyihmisen mielenkiintoa ei pystyttäisi moisella pätkällä enää pitämään yllä viittä sekuntia kauempaa. Toinen hauska esimerkki on jokin aika sitten elokuvateattereissa pyörineestä Goro Miyazakin ohjaamasta Maameren Tarinoista. Traileri oli kuin elokuvareferaatti, jossa käytiin lävitse suurin osa leffan tapahtumista. No eipä tarvinnut maksaa lippua siihenkään elokuvaan.
Parhaimpia trailereita ovat omasta mielestäni olleet niitä, jotka vain vihjailevat. Loistava esimerkki tästä on ensimmäisen Matrixin traileri. Upeita ennen näkemättömiä bullet-time hidastuksia, spektaakkelimainen musiikki ja lopussa pimeälle ruudulle ilmestyy osoite www.whatisthematrix.com. Minulla ei ole mitään mielikuvaa siitä, minka elokuvan alussa näin tuon kyseisen trailerin, mutta heti elokuvan päätyttyä kipaisin nettikahvilaan (juu, siitä on niin kauan) tsekkaamaan annetun osoitteen. Mikä-Matrix-HÄH?!
Alla on Jerry Seinfeldin "The Comedian" -elokuvan traileri joka on huippu! Elokuvasta se ei kerro yhtikäs mitään (enkä sitä koskaan ole edes nähnyt), mutta epäilen että traileri on hauskempi, kuin elokuva jota se mainostaa.
5.10.2008
Boom De Yada
Okei, olen täys pehmo, mutta tämä Discovery Channelin mainos saa aina hyvälle tuulelle. Varsinkin viimepäivinä fiilis on ollut matalaakin matalampi ja tämä klippi toimii mainiosti mielialabuusterina. Ajattelin ladata videon mp4 soittimeeni, joten tien päälläkin voin käyttää sitä pick-me-uppina.
Boom De Yada
Okei, olen täys pehmo, mutta tämä Discovery Channelin mainos saa aina hyvälle tuulelle.
Varsinkin viimepäivinä fiilis on ollut matalaakin matalampi ja tämä klippi toimii mainiosti mielialabuusterina. Ajattelin ladata videon mp4 soittimeeni, joten tien päälläkin voin käyttää sitä pick-me-uppina.
1.10.2008
Arvostelussa: Miss Pettigrew - päivä täynnä elämää (2007) (Hyvän tuulen elokuvia osa 2)
Tämä kuuluu taas kategoriaan loistava-traileri-tulis-nyt-jo-heti-teattereihin-miksi-näillä-trailereilla-pitää-kiusata-ihmistä-kun-leffat-tulee-levitykseen-vasta-puolen-vuoden-päästä.
Miss Guinevere Pettigrew on saanut juuri potkut, taas kerran siis. Guinevere reppanalla ei ole onnea työnantajiensa tai hoivattavien lasten kanssa, eikä työvoimatoimistosta heru naiselle enää sympatiaa. Neiti Pettigrew kuulee kuitenkin toimiston naisten keskustelevan, että Delysia Lafosse etsii huoltajaa ja nainen päättää ottaa asiat omiin käsiinsä.
Kun hän saapuu asunnolle, Delysialla (usein samankaltaisia, mutta niin hellyttäviä rooleja näyttelevä Amy Adams) on ongelma, tai oikeastaan kolme ongelmaa (miestä siis, mitäpä muuta). Alun hämmennyksen jälkeen, neiti P. ottaa rivakasti hommat haltuunsa ja ansaiten samalla Delysian luottamuksen ja arvonannon. Samalla hän pääsee näkemään vilauksen siitä, kuinka rikkaat ja huolettomat elävät ja saa Delysian muutosleikin myötä itsekin kokea olevansa kaunis ja haluttu.
Painostava sodan uhka saa neiti Pettigrewn kuitenkin surulliseksi, varsinkin kun juhliva nuoriso pitää Lontoon yllä lentäviä sotakoneita lentonäytöksinä, eikä ota merkkejä vakavasti. Siksi hän yrittää saada elokuvatähteydestä unelmoivaa Delysiaa tajuamaan, mikä elämässä oikeasti on tärkeää, löytäen samalla omalle elämälleen uuden suunnan.
Tämä elokuva jätti ihanan lämpimän tunteen jälkeensä ja sopii mainiosti harmaan syyspäivän ohjelmistoon, kun kaipaan todisteita siitä, että toivottomissakin elämäntilanteissa ihmeitä voi tapahtua.
Miss Guinevere Pettigrew on saanut juuri potkut, taas kerran siis. Guinevere reppanalla ei ole onnea työnantajiensa tai hoivattavien lasten kanssa, eikä työvoimatoimistosta heru naiselle enää sympatiaa. Neiti Pettigrew kuulee kuitenkin toimiston naisten keskustelevan, että Delysia Lafosse etsii huoltajaa ja nainen päättää ottaa asiat omiin käsiinsä.
Kun hän saapuu asunnolle, Delysialla (usein samankaltaisia, mutta niin hellyttäviä rooleja näyttelevä Amy Adams) on ongelma, tai oikeastaan kolme ongelmaa (miestä siis, mitäpä muuta). Alun hämmennyksen jälkeen, neiti P. ottaa rivakasti hommat haltuunsa ja ansaiten samalla Delysian luottamuksen ja arvonannon. Samalla hän pääsee näkemään vilauksen siitä, kuinka rikkaat ja huolettomat elävät ja saa Delysian muutosleikin myötä itsekin kokea olevansa kaunis ja haluttu.
Painostava sodan uhka saa neiti Pettigrewn kuitenkin surulliseksi, varsinkin kun juhliva nuoriso pitää Lontoon yllä lentäviä sotakoneita lentonäytöksinä, eikä ota merkkejä vakavasti. Siksi hän yrittää saada elokuvatähteydestä unelmoivaa Delysiaa tajuamaan, mikä elämässä oikeasti on tärkeää, löytäen samalla omalle elämälleen uuden suunnan.
Tämä elokuva jätti ihanan lämpimän tunteen jälkeensä ja sopii mainiosti harmaan syyspäivän ohjelmistoon, kun kaipaan todisteita siitä, että toivottomissakin elämäntilanteissa ihmeitä voi tapahtua.
★★★★ | ||
Vuosi: | 2007 | |
Ohjaus: | Bharat Nalluri | |
Pääosissa: | Frances McDormand, Amy Adams, Ciarán Hinds |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)