Eliza Doolittle (Audrey Hepburn) on rääväsuinen kukkaistyttö, joka murhaa Shakespearen kieltä, vain avatessaan suunsa. Tätä mieltä on kielitieteilijä professori Henry Higgins (Rex Harrison), joka lyö vetoa ystävänsä eversti Pickeringin (Wilfrid Hyde-White) kanssa, että kykenee koulimaan Elizan puhekielen ja tavat sellaisiksi, että pystyisi uskottelemaan ylemmälle väestöluokalle Elizan olevan yksi heistä.
Pitkän uurastuksen jälkeen Eliza ja Higgins onnistuvat lähes mahdottomassa tehtävässään, mutta suuren koitoksen jälkeen, kun Higgins ottaa kaiken kunnian Elizan muodonmuutoksesta, Eliza saa tarpeekseen ja jättää Higginsin uhaten naida nuoren aristokraatti Freddyn (Jeremy Brett), joka on rakastunut Elizaan. Higgins tajuaa vasta Elizan lähdettyä kuinka paljon kaipaakaan tätä (I've grown a custom to her face). Elokuvan loppukohtaus on yksi elokuvahistorian ihanimmista, mutta myös raivostuttavimmista. "Where are my damn slippers!".
4 kommenttia:
Hienoa, jos ihmiset saavat inspiraatiota tällaisiin postauksiin mun jutuista. :D Ehkä vähän outoa, kun ei ole tottunut, mutta hienoa. :D
Maininnat sille, jolle se kuuluu :).
Mä en ole hirveesti innostunut My Fair Ladysta. Leffaversio oli vähän puuduttava paikoin. Mutta tosiaan Jeremy Brett on tässä käsittämättömän komea!! :D
http://munleffablogi.blogspot.com/2010/05/100-satunnaista-leffa-ja-tv-asiaa_19.html
tiinanen: Juu, mä en meinannut tajuta ollenkaan, että hän oli tuleva Sherlock Holmes. Miten voikaan mies muuttua. Mää tykkään! Ihana-ihana!
Lähetä kommentti