Elokuva ja 3D todellisuus

Olen nyt käynyt katsastamassa kaksi 3D elokuvaa, Boltin ja viimeksi Coraline ja toinen todellisuus. En oikein tiennyt mitä olin odottanut 3D:n tuovan elokuvaan, (ehkä päälle hyökkääviä elementtejä) mutta mielestäni kumpikaan elokuvista ei olisi kärsinyt yhtään, vaikka olisin nähnyt ne perinteisessä 2D muodossa. Alkuun 3D aiheutti "Ooh" reaktion, mutta pian olisin unohtanut koko erikoisuuden, jolleivat kolmedee-lasit olisi painaneet nenää.

Useat kritisoitsijat ovat arvostelleet 3D ilmiötä ainoastaan rahastuskeinoksi ja piratismin kitkijäksi. Jos katsoja haluaa kokea 3D:n, on hänen käytävä kokemassa se elokuvateatterissa ja maksettava siitä ilosta normaalia korkeampi lippuhinta.

Elokuvateattereiden satsaus uuteen tekniikkaan ei ole pieni summa, joten markkinoille pukataankin nyt mahdollisimman paljon 3D elokuvia. Tulossa on mm. Pixarin uusin, Up ja myöhemin Toy Story 3D, Ice Age 3D, James Cameronin Avatar ja Piranha 3D. Suurin osa ohjelmistoon tulevista elokuvista on siis animaatioita tai kauhua jotka parhaiten pystyvät hyödyntämään uutta tekniikkaa.


3D elokuvat ovat ihan kiva juttu (miinus korkeammat lippuhinnat), mutta hauskempaa minulla oli kuitenkin Linnanmäen ja Disneylandin 3D ajelulla, joissa hahmot hyökkäsivät "ihan oikeasti" ulos elokuvakankaalta. "Tavallinen" elokuva kolmiulotteisena ei antanut lisäarvoa enää siinä vaiheessa, kun siihen oli jo tottunut ja unohtanut.