Trailer trash - Man of Steel

Tulossa teattereihin 26.6.

Arvostelussa - Croodit (2013)

Tube channel surfing

Bored Shorts Tv - Kid Snippets

Arvostelussa - Vieras / The Host (2013)

Elokuvavuosi 2013

Vuoden must see -lista alkaa täyttyä

29.11.2009

Miksei se mene niin kuin elokuvissa?

Kun olen pahalla päällä, maailma potkii päähän tai olo on muuten melankolinen, menen usein elokuviin tai kaivan hyllystä jotain asiaan sopivaa. Mikä onkaan fiilis elokuvan päätyttyä? Tyytyväinen? Seesteinen? Onnellinen? Kyllä, hetken ajan. Sitä seuraava mielialan romahdus onkin sitten sitä kauheampi. Huonoin elokuvavalinta mielen ollessa synkkä, on romanttinen elokuva, siis sellainen, jossa on onnellinen loppu. Ei siis mikään Love Story. Miksi sitä pitää mennä vääntämään veistä haavaan ja hieromaan sille suolaa. Kaikki elävät elämänsä onnellisesti loppuun saakka, Happily-doo-daah-Ever-After.

Oikea resepti on elokuva joka ei lopu onnellisesti, jonka katsottuasi voit todeta, että ainakin jollakin menee huonommin kuin sinulla. Toisena vaihtoehtona ovat elokuvat, jotka itkettävät, mutta jättävät jälkeensä positiivisen jälkimaun, à la Unelmien kenttä. Näin saat itkettyä pahan olon pois, mutta fiilis on toiveikas.

Miksei se tarinan sankari tajua, että täällä minä olen, kotonani. Tule vaan ja soita ovikelloa. Onko se niin vaikeata? ... Niin, no. Tuollaista juonta tuskin kukaan itseään kunnioittava käsikirjoittaja kirjoittaisi. Jotain rajaa elokuvissakin.

Luoja mitä marmatusta!

Podcast pick - Tobolowsky Files

Stephen Tobolowsky on amerikkalainen näyttelijä, jolla on ollut useita pienempiä rooleja lukemattomissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Hän on mies, jonka muistat varmasti nähneesi elokuvassa jos toisessa, mutta missä...? Itse muistan nasaaliäänisen näyttelijän parhaiten Sneakers ja Päiväni Murmelina -elokuvista.
tobolowsky
Sain tutustua näyttelijän toisenlaiseen puoleen kun Stephen oli vierailevana "tähtenä" eräässä kuuntelemassani elokuva-podcastissa. Hänen kertomuksensa Hollywoodista ja omasta elämästään (ei aina edes näyttelijätyöstään) sai niin hyvän vastaanoton, että hänen isäntänään toiminut ryhmä päätti perustaa Stephenille oman podcastin, The Tobolowsky Files.

Olen nyt kuunnellut kaikki tähän mennessä julkaistut viisi jaksoa ja olen myyty. Stephenin kertomukset saavat minut nauramaan ja usein myös kyynelehtimään. Jakso per viikko on mielestäni aivan liian vähän, mutta sitäkin innokkaammin odotan niitä jokaista.
Suosittelen lämpimästi kaikille. The Tobolowsky Files

22.11.2009

Pixarin George ja AJ

Pixarin UP -elokuvaan liittyvä lyhytanimaatio, joka oli virallisesti julkaistu elokuvan iTunes latauksen extrana, löytyy nyt myös YouTubesta. Lyhytanimaatio on samantyyppinen, kuin Wall-E elokuvan mukana julkaistu Burn-E, joka kertoi elokuvassa olleesta siistijärobotista.
George ja AJ kertoo kahdesta Shady Oaks -vanhainkodin työntekijästä, jotka elokuvan alkupuolella tulevat hakemaan Carl Fredriksonia tämän kotoa. Carlin "paolla" on yllättäviä seurauksia!

20.11.2009

Arvostelussa: Looking For Eric (2009) (Hyvän tuulen elokuva osa 4)

Eilen oli Finnkinon ale-hinta päivät ja päätimme kaverin kanssa mennä katsomaan elokuvan, jota ei luultavasti olisi tullut katsottua, jos lipusta olisi pitänyt maksaa täysi hinta. Tämä osoittautui loistavaksi ideaksi, sillä muuten olisi meiltä saattanut jäädä näkemättä todellinen helmi, Looking for Eric.


eric4

Steve Evetsin esittämä Eric herätti minussa sympatiat ensi minuutilla, kun mies on jumittunut ajamaan liikenneympyrässä, tarkoituksena mitä ilmeisemmin päättää päivänsä (eikös kuulostakin hyväntuuliselta elokuvalta?). Hyvin pian ilmenee, että Eric on epätoivoinen mies. Hän työskentelee postinkantajana, mutta tahti alkaa hidastua ja kolleegat säälittelevät selän takana. Ericin toinen vaimo on lähtenyt lätkimään, jättäen miehen huollettavaksi kaksi poikapuolta, Ryanin ja Jessin. Ericillä ei ole minkäänlaista auktoriteettia poikiin ja nämä kävelevätkin isäpuolensa ylitse joka asiassa (aina vaan paranee). Ericillä on yksi oma lapsi, ensimmäisen vaimon, Lilyn kanssa saatu Sam, joka on pienen vauvan yksinhuoltaja. Eric ja Lily suostuvat vastahakoisesti hoitamaan vuorottain Samin vauvaa, kun tämä suorittaa opintojaan. Eric oli aikoinaan jättänyt Lilyn raukkamaisella tavalla, eikä häpeältään kestäisi tavata naista. Tästä kaikesta siis johtui alun itsemurhayritys-rundi liikenneympyrässä.


eric6

Ericin ystävät, aivan loistava kokoonpano, ottavat toimekseen yrittää nostaa miehen masennuksesta ja yksi läheisimmistä kavereista, Meatballs (John Henshaw), joka lukee itseään kehttävää kirjallisuutta (kauppahylly psykologiaa), pitää mielikuvaistunnon, jossa kaverit miettivät henkilöä, johon haluaisivat samaistua. Eric valitsee idolinsa, entisen ManU jalkapallopelaajan, Eric Cantonan. Myöhemmin Eric käy huoneessaan yksinpuhelua Cantonan julisteen kanssa, kun pelaaja ilmestyy yhtäkkiä hänen huoneeseensa. Cantona, joka on oikeassakin elämässä tunnettu erikoisista sanalaskuistaan ja kryptisistä lausahduksista, alkaa haastaa Ericiä ottamaan elämäsä takaisin ja rakentamaan itsetuntoaan, aloittaen kohtaamalla Lilyn, jota Eric selvästi vielä rakastaa. Lilyn ja Ericin suhde alkaa lämmetä ja Ericin kasvanut itsetunto auttaa häntä myös laittamaan poikapuolensa kuriin, joihin hän on selvästi kiintynyt. Alkanut noususuhdanne uhkaa romahtaa, kun Eric saa selville, että vanhempi pojista, Ryan, on sekaantunut paikallisen jengin puuhiin. Tässä vaiheessa Eric tajuaa viimein kääntyä ystäviensä puoleen Cantonan kehotuksesta ja huomaa, että hänen ei tarvitse kohdata kaikkia ongelmiaan yksin.


eric5

Looking for Eric oli todella iloinen yllätys. Samalla erittäin koskettava ja hauska. Kuten jo mainitsinkin, Steve Evets on loistava roolissaan ja saa katsojan helposti puolelleen. Evetsin silmät kuvastivat niin hyvin Ericin väsymyksen ja epätoivon, että teki mieli juosta miehen luo ja lohduttaa että kyllä kaikki tulee vielä hyväksi. Myös Eric Cantona, joka esitti elokuvassa itseään, oli yllättävän hyvä. Itse en tiedä juurikaan mitään jalkapallosta tai miehen näyttelijän urasta. Erikin ystävän Meatballsin roolin näyttelevä John Henshaw oli loistava. Buldoggia muistuttava mies oli loistava self-help kirjoja ahmivana posteljoonina. Muistan nähneeni Henshawn pari viikkoa sitten Sydämen asialla -sarjassa niin iljettävässä roolissa, että kun tajusin miehen olevat tässä elokuvassa, epäilin hetken pystyisikö hahmo saamaan minua puolelleen. Helposti sai.


eric2

Luin jostain (kyynisen?) elokuva-arvostelun, jossa teilattiin elokuvan heppoisuus ja onnellinen loppu. Miksi? Eikö maailmassa ole tarpeeksi masentavia asioita? Mitä vikaa on tarinassa, joka saa aidosti hyvälle tuulelle?

★★
Vuosi:2009
Ohjaus:Ken Loach
Pääosissa: Steve Evets, Eric Cantona, Stephanie Bishop

11.11.2009

Trailer trash - Clash of the Titans

Sam Worthington näyttää oleva ihan kaikkialla. Ensin noteerasin miehen Terminaattori nelosessa, sitten John Cameronin Avatarissa ja seuraavaksi teattereihin on tulossa todellinen testosteroni jyristys, vuoden 1981 Clash of the Titans -elokuvan uusintaversio. Kiinnostusta herättää myös miehen kiinnitys Jules Vernen kirjaan pohjautuvaan 20,000 Leagues Under the Sea: Captain Nemo -elokuvaan Nemon rooliin. Vähemmän innostaa se, että elokuvan ohjaimissa on Terminaattori nelosen ohjaaja McG... siis todella, joka kerta kun luen tuon nimen tulee kakomisreaktio. Aikuinen ihminen, joka ei ole musiikki artisti käyttää moista kutsumanimeä! :crazy:. Nemon rooliinhan oli ihan tunkua, kun Will Smith ja Dwayne -the Rock- Johnson olivat myös ehdolla. Alla on kuitenkin Clash of the Titans elokuvan traileri. Muistuttaa aikalailla musiikkivideota. Vetoaa kuitenkin alhaisiin aisteihini. Hrrrrrr....

6.11.2009

Arvostelussa: Ilta Kaupungilla (1987)

Kun Ilta Kaupungilla tuli teatterilevitykseen olin noin seitsemän vuotias. Siskoni kävi katsomassa sen ja referoi juonen minulle, saaden sen kuulostamaan maailman parhaimmalta elokuvalta IKINÄ! Pari vuotta myöhemmin elokuva tuli videolle. Nii'in lapset, siihen aikaan elokuvien videolle (VIDEOLLE!) tulo kesti tuskallisen kauan. Siskoni kävi vuokraamassa elokuvan ja olin onneni kukkuloilla. Se todella OLI paras elokuva IKINÄ (siihen astiseen 9 -vuoden ikään mennessä).


Tässä en edes yritä välttää spoilereita, joten

** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER ** ** SPOILER **

Chris Parker (Elisabeth Shue) joutuu babysitter -keikalle, kun hänen poikaystävänsä peruu treffit viimehetkellä. Hoivattavat ovat 8 vuotias nenäkäs, Thor sarjakuvahahmoa fanittava Sara ja 15 vuotias Brad, joka on ihastunut toivottomasti Chrisiin. Kun lasten vanhemmat lähtevät kaupungille illanviettoon, tunkee paikalle vielä Bradin ystävä, kävelevä-hormooni Daryl.

Tilanne saa äkkikäänteen, kun Chrisin ystävä Brenda soittaa kaupungin bussiasemalta ja kertoo aikoneensa karata kotoa, mutta tulleensa katumapäälle. Hän pyytää, että Chris tulisi hakemaan hänet ja henkistä kiristystä käyttämällä lapset pääsevät mukaan Brendan hakureissulle.

Matkalla kaupunkiin autosta puhkeaa rengas eikä mukana ole vararengasta tai rahaa. Pelastajaksi osuu koukkukätinen (kirjaimellisesti) rekkakuski John Pruit, joka lupaa hinata auton korjaajalle ja maksaa renkaan. Alkuepäröinnin jälkeen Chris päättää ottaa avun vastaan. Matkalla korjaamolle John bongaa kotitalonsa edestä vieraan auton. Epäillen vaimonsa leikkivän "piilota salamia" vieraan miehen kanssa, John ryntää taloonsa asetta heilutellen. Kun talossa alkaa ammuskelu päättävät Chris ja lapset vaihtaa maisemaa ja hyppäävät vieressä olevaan autoon, jota juuri sopivasti ollaan ryöstämässä.

Nyt poppoo huomaa olevansa varastetun auton kyydissä ja päätyvät Joe nimisen pikkuvarkaan mukana rikollisliigan pyörittämään 'autokorjaamoon'. Rikollisjengi ei ole innoissaan siitä, että lapsijoukko on päätynyt heidän päämajaansa ja päättävät hoidella heidät kokoontumisensa päätteeksi.


Kuten arvata saattaa, ottavat sankarimme jalat alleen ja ryömivät katon rajassa olevien parrujen avulla pakoon. Muiden huomaamatta Daryl on napannut mukaansa rikollisten Playboy lehden, jonka sivuille on kirjattu raskauttavia todisteita rikollisia vastaan ja kun lasten ja lehden katoaminen huomataan, alkaa takaa-ajo.

Chris ja lapset pakenevat rikollisia läpi kaupungin jääden mm. kahden tappelevan jengin välienselvittelyn todistajiksi, yöclubille laulamaan babysitter bluesin ja niin edespäin törmäten mitä hurjimpiin tilanteisiin hengästyttävällä tahdilla. Miksei tällaisia elokuvia tehdä enää! Tai ainakaan näin hyvin ja elokuva on kärsinyt ajan hampaissa yllättävän vähän.

Vuokrasin aikoinaan elokuvaa videovuokraamoista tasaisin väliajoin, kunnes se katosi valikoimista. Olinkin onnesta soikea, kun bongasin elokuvan DVD:nä ulkomaisesta verkkokaupasta ja vielä suomiteksteillä! Yhä se vain on hyvä ja yksi lemppareistani.

★★
Vuosi:1987
Ohjaus:Chris Columbus
Pääosissa:Elisabeth Shue, Maia Brewton, Keith Coogan

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

 
Design by Free WordPress Themes | Bloggerized by Lasantha - Premium Blogger Themes | Affiliate Network Reviews