23.11.2010

Arvostelussa: Singin' in the Rain (1952)

Laulavat Sadepisarat -elokuva ei ole ainoastaan ensimmäinen näkemäni musikaali, se on myös lempielokuvani, numero uno!

Don Lockwood (Gene Kelly) ja Lina Lamont (Jean Hagen) ovat 20 -luvun Hollywoodin kuumimmat elokuvatähdet, joita elokuvissa käyvä yleisö jumaloi. Tähtiparin imago saisi kolauksen, jos yleisö tietäisi ettei Don voi sietää naistähteään, joka  taas on vakuuttunut heidän oleva pari.

Samaan aikaan elokuvatuotanto on kokemassa suurta mullistusta äänielokuvan myötä. Myös Donin ja Linan studio päättää tuottaa seuraavan filminsä äänielokuvana. Matkassa on kuitenkin mutka, Lina! Naisen ääni on kuin viisivuotiaalla lapsella, seikka jota on tähän mennessä salailtu eikä Linan ole sallittu puhua missään julkisissa tilanteissa.


Don tapaa nuoren näyttelijänalun Kathy Seldenin (Debbie Reynolds) paetessaan yli-innokasta fanilaumaa. Alun kivisen kohtaamisen jälkeen pari rakastuu, mutta he joutuvat pitämään suhteen salassa, jotta Donin studion ylläpitämä illuusio Donin ja Linan suhteesta ei vahingoittuisi.



Uuden elokuvan tuotanto törmää ongelmiin, pääasiassa Linan ääneen, jolle kukaan ei mahda mitään. Elokuvan ennakkonäytös on katastrofi, kun elokuvan dramaattiset kohtaukset vesittyvät Linan ja teknisten ongelmien vuoksi. Donin paras ystävä Cosmo (Donald O'Connor) keksii nerokkaan idean dubata Linan ääni Kathyn äänellä ja muokata olemassa olevasta elokuvasta musikaali.

Kaikki sujuu hienosti, kunnes Donin ja Kathyn suhde paljastuu Linalle ja se että studio aikoo paljastaa  Kathyn olevan Linan roolihahmon todellinen ääni. Lina uhkaa haastaa studion oikeuteen, ajaen sen konkurssiin, jollei Kathyn roolia salata ja Lina vaatii myös Kathyn ääneen yksioikeuden. Studio ja Kathy joutuvat taipumaan isoimman tähtensä vaatimukseen, mutta Kathy vannoo ettei anna Donille anteeksi, koska mies ei puolustanut häntä.



Elokuvan ensi-ilta on yleisömenestys ja näytöksen jälkeen yleisö vaatii Linaa laulamaan. Paniikissa nainen vaatii Kathyä laulamaan esiripun takana, samalla kun Lina aukoo suutaan yleisön edessä. Ratkaisevalla hetkellä Don, Cosmo ja studion johtaja avaavat näyttämöverhot, paljastaen hysteerisesti nauravalle yleisölle Linan huijauksen. Kathy yrittää paeta paikalta, mutta Don pysäyttää tämän yleisön avustuksella ja vannoo (tietysti) tälle rakkauttaan. Happilyeveraftertheend!

Laulavat Sadepisarat -elokuva on ihana, hyvää tuulta uhkuva musikaali jonka tarkoituksena oli alunperin toimia showcasena. Elokuvassa oleva musiikki on MGM -studion vanhojen elokuvien kappaleita ja ainoastaan yksi kappale, O'Connorin laulama klassikko Make 'Em Laugh on kirjoitettu  tätä elokuvaa varten. Aivan varmasti muistetuin musikaalikohtaus IKINÄ on Gene Kellyn tanssi läpi sateen elokuvan nimikkokappaleen kohtauksessa. Movie gold!

★★1/2
Vuosi:1952
Ohjaus:Stanley Donen, Gene Kelly
Pääosissa:Gene Kelly, Donald O'Connor, Debbie Reynolds


4 kommenttia:

tiinanen kirjoitti...

Tätä en ole nähnyt, siitä huolimatta että oon suuri musikaalien ystävä ja tää on odottanut digiboxilla jo vaikka kuinka kauan... Mutta kiva kuulla, että kannattaa katsoa. :)

Eeva kirjoitti...

Katsoin tämän vasta tänä vuonna, oli kyllä melkoinen aukko sivistyksessä. On kyllä ihana elokuva ja ymmnärrän täysin miksi se on klassikko! Mitäs tykkäsit Gleen Make 'Em Laugh -numerosta ja Umbrella-mashupista? ;)

cinefiliaa kirjoitti...

Tämä kuuluu KAIKKIEN elokuvieni top10-listalle, aivan mieletön ja vieläpä terävän ironinen katsaus Hollywoodin historiaan - rakastan niitä äänitöppäilykohtauksia ja sarkastisia Busby Berkeley- musikaalikohtauksia (paljon anonyymeja sääriä, jne)!

Lisäksi.. noh, miten tämän nyt sanoisi: Gene Kelly on ihana. Aivan fantsu. Lapsuuteni sankari, saa aina hymyn huulille.

Marja kirjoitti...

tiinanen: Tää on niin ihana JA hauska :)!

Eeva: Oon aatellut jo pidempaan kiroittaa tästä Musical Moment -osiossa, mutta kun näin sen Glee jakson, niin päätin, että nyt on hyvä hetki. Umbrella Mashup oli makee. Make 'em laugh oli ihan ok, mutta se oli ihan sama numero kuin elokuvassa, koreografiaa myöten, joten vähän bleh fiilis tuli, varsinkin, kun Joseph Gordon-Levitt teki saman numeron Saturday night Live -ohjelmassa.

Jutta: Mä myös rrrraaaakastan Gene Kellyä, vaikka kuulema ei ollut tosielämässä mikään helpoin ihminen. Myös Jean Hagenin Lina on tässä elokuvassa niin herkullisen hauska!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

 
Design by Free WordPress Themes | Bloggerized by Lasantha - Premium Blogger Themes | Affiliate Network Reviews