Norjalainen, 25 -vuotias Peter Bull on julkaissut Youtubessa useita mash-up videoita, eli hän on editoinut useita kappaleta yhdeksi uudeksi biisiksi. Tämä on soinut päässäni nyt jo usean päivän ajan.
31.10.2010
Trailer trash - Rare Exports osa 2.
En yleensä postaa samasta elokuvasta useita trailereita, mutta olin niin onnellinen tästä uudesta kansainvälisestä Rare Exports trailerista, jonka löysin Empiren sivuilta. Se on laadullisesti niin paljon parempi, kuin Oscilloscopen (?) versio.
30.10.2010
Day 17 - A song that you hear often on the radio
En yleisesti perusta ihmisistä jotka käyttävät kirosanoja välimerkkien sijaan tai biiseistä, joissa viljellään näitä kielen kaunistuksia. Tämä kappale nyt vain sattuu pyörimään paljon radiossa ja kun kuulin sen ensimmäisen kerran (töissä) repesin täysillä. Jos et siis halua kuulla koko joukkoa F**k youta, älä paina playta.You have been warned!
29.10.2010
Pop Culture Happy Hour Shout-out(ish) - a.k.a. Squeeze the end cap
Sain anonyymiltä (sinultako viljaneiti?) kommentin liittyen Podcast-pick osioon, jossa kirjoitin Pop Culture Happy Hour -podcastista. Ohjelman tekijät olivat saaneet ystävältään linkin blogikirjoitukseeni ja he olivat yrittäneet kääntää sitä Google Translaten avulla englanniksi, mielenkiintoisin seurauksin :).
Nauroin kyyneleet silmissä, kun kävin itse testaamassa käännöstä GT:ssä ja sitten kuuntelin uusimman jakson, jossa kirjoitus mainitaan. Täytyy meilata heille ja kertoa, etten yrittänyt solvata heitä, vaan oikeasti pidän heidän podcastistaan. Maininta on uusimmassa jaksossa ja alkaa kohdasta 1.14.
EDIT 7.11.2010
Sekä minä, että Viljaneiti saatiin uusi maininta seuraavassakin jaksossa. Tällä hyvän olon hehkulla kestää läpi ensi viikonkin :). Linkki jaksoon (alkaa kohdasta 30.25).
Nauroin kyyneleet silmissä, kun kävin itse testaamassa käännöstä GT:ssä ja sitten kuuntelin uusimman jakson, jossa kirjoitus mainitaan. Täytyy meilata heille ja kertoa, etten yrittänyt solvata heitä, vaan oikeasti pidän heidän podcastistaan. Maininta on uusimmassa jaksossa ja alkaa kohdasta 1.14.
EDIT 7.11.2010
Sekä minä, että Viljaneiti saatiin uusi maininta seuraavassakin jaksossa. Tällä hyvän olon hehkulla kestää läpi ensi viikonkin :). Linkki jaksoon (alkaa kohdasta 30.25).
Arvostelussa: RED (2010)
Frank Moses (Bruce Willis) on eläkkeelle vetäytynyt CIA agentti, joka vetää sen johtopäätöksen, että joku haluaa hänet hengiltä, kun eräänä yönä joukko kommandopipomiehiä päättää ampua hänen talonsa reikäjuustoksi. Hän ryhtyy selvittämään murhayrityksen taustoja Sarahin (Mary-Louise Parker), nuoren sosiaaliturvatoimistovirkailijan kanssa, jolle Frank on soitellut kankeita flirttailupuheluita eläkeshekkiensä varjolla. Frank kidnappaa Sarahin, sillä pelkää salamurhaajien ottavan myös tämän tähtäimeensä. Ihan looginen johtopäätös (NOT!) Parkerin näyttelemä Sarah on hauska hahmo tylsistyneenä virkailijana, joka kaipasi elämäänsä hieman äksöniä, jota saikin ehkä enemmän, kuin toivoi.
Frank etsii käsiinsä vanhat kollegansa, äärimmäisyyksiin asti epäluuloisen Marvinin (John Malkovich), vanhainkodissa tylsistyvän Joen (Morgan Freeman) ja Victorian (Helen Mirren), joka ulospäin vaikuttaa kunnialliselta eläkeläisrouvalta, mutta on pelkkää bisnestä, kun saa käsiinsä konepistoolin. Mirren on vaarallisista eläkeläisistä roolinsa parhaiten sisäistänyt ja tekee sen yhtä suurella antaumuksella, kuin kuningatar Elisabethinkin roolin The Queen -elokuvassa. Freeman on ikävä kyllä elokuvan alikäytetyin hahmo. Sääli, sillä Morgan Freemania ei koskaan voi saada liikaa. Malkovich on ihan elementissään. Olen aina ollut sitä mieltä, että mies on aika kummallinen.
RED:ssä minua häiritsi sama, kuin esim. Cruise /Cameronin elokuvassa Day and Knight. Molemmat elokuvat ovat todella väkivaltaisia. Kuulostaa ehkä tekopyhältä, mutta väkivalta tuntuu näissä elokuvissa raaemmalta, kuin ryppyotsaisissa toimintaleffoissa. Ehkäpä se johtuu siitä, että päähenkilö ampuu uhrinsa parin sutkautuksen välissä, ihan kuin toisen ihmisen ampuminen olisi myös vitsi.
RED, eli Retired, Extreamly Dangerous on ihan ok toimintakomedia loistavalla näyttelijäkaartilla, jolle olisi toivonut ehkä hieman enemmän tekemistä. Toisin sanoen elokuvan tähdet ovat parasta, mitä elokuva pystyy tarjoamaan. Juoni on paikoitellen sekava ja epälooginen, mutta jos sen ei anna haitata liiaksi, on RED ihan mukiinmenevä sadepäivän elokuva.
| ★★★ | ||
| Vuosi: | 2010 | |
| Ohjaus: | Robert Schwentke | |
| Pääosissa: | Bruce Willis, Helen Mirren, Morgan Freeman | |
 |  |  |
Day 16 - A song that you used to love but now hate (or couldn't be bothered)
Laitoin oman lisäykseni otsikkoon, kun en oikeasti tätä kappaletta inhoa, en vaan jaksa sitä enää kuunnella, kun aikoinaan sitä tuli renkutettua niin usein.
Satisfaction
Mikään ei ole tyydyttävämpää kuin se, kun elokuvan päähenkilö tai altavastaaja -hahmo onnistuu pistämään kampoihin, sanallisesti tai fyysisesti, elokuvan pahikselle tai ärsyttävälle hahmolle. Alla muutamia suosikkejani.
Good Will Hunting
Annie Hall
Naisen Tuoksu
Back to the Future
28.10.2010
Trailer trash - Rare Exports
Suomalainen jouluelokuva, joka saa lapset pelkäämään vanhaa Joulu-ukkia henkensä edestä, on saanut kansainvälisen trailerin, kiitos Oscilloscopen joka levittää elokuvaa Yhdysvaltojen markkinoille. Ihan kiva kuulla trailerissa kuulua "voice-over man" -ääntä, mutta trailerin editointi tuntuu kovin suttuiselta. En tajua, miksei Oscilloscope voinut käyttää alkuperäistä traileria tekstityksellä, joka oli leikkaukseltaa ylivertainen.
Tässä linkki uuteen traileriin ja tässä alkuperäiseen.
Tässä linkki uuteen traileriin ja tässä alkuperäiseen.
Day 15 - A song that describes you
Tämä on ollut aina mun ongelmani, möläytä ensin ja kadu jäkikäteen.
27.10.2010
Day 14 - A song that no one would expect you to love
En erityisemmin pidä "metallimusiikista", mutta tämä Metallican versio vanhasta Irlantilaisesta kansanmusiikkirallista on makuuni.
26.10.2010
Day 13 - A song that is a guilty pleasure
I know. IIIIK! Jos kuulen tämä kappaleen jossain laulan aina kertosäkeen täysillä.
25.10.2010
Day 12 - A song from a band you hate
Taas tämä inhoaminen tässä listalla. No lähimmäksi päästään varmaan Eläkeläiset -kokoonpanossa. No toiset tykkää, minä en.
24.10.2010
Day 11 - A song from your favorite band
Minulla ei ole ns. lempi bändejä tai artisteja, kun yleensä tykkään enemmän musiikista, kuin fanitan tiettyjä artisteja. Poets of the Fallin musiikista pitäminen on kuitenkin minun tapauksessani niin lähellä fanittamista, kuin mahdollista, koska heidän levynsä ovat ainoat, jotka olen ostanut ihan CD -muodossa viimeisen viiden vuoden aikana. Tässä siis Carnival of Rust. Valitsen kappaleen kaikista muista bändin tuotoksista sen upean musiikkivideon ansiosta.
Arvostelussa: Napapiirin sankarit (2010)
Napapiirin sankarit oli todellinen yllätys. Yllätys oli se, että elokuva on ihan oikeasti hauska! Olin erittäin epäileväinen, mutta nyt sain kääntää ennakkoasenteeni 180 astetta ympäri.
Pohjoinen voi syödä miehen itsetunnon ja elämänhalun, kun työpaikat muuttavat Brasiliaan ja naiset Etelä-Suomeen. Inari (Pamela Tola) on kyllästynyt miehensä Jannen (Jussi Vatanen) saamattomuuteen. Miehen päivä alkaa puolelta päivin, jolloin mennään hakemaan kaverit ja suunnataan baariin. Inari pyytää Jannea ostamaan digiboksin (Inarin antamalla 50 -euron setelillä) ja kun saamaton nahjus ei onnistu edes tässä, Inari antaa viimeisen varoituksen. Jos digiboksia ei esitellä hänelle seuraavana aamuna klo 9.00, Inari ottaa ja muuttaa Tampereelle.
Mankuen ja kitisten Janne lähtee kahden ystävänsä, Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) kanssa kohti Rovaniemeä ostamaan boxin Inarin isän liikkeestä. Matkan varrelle osuu torniolainen naisten vesipallojoukkue, venäläisiä turisteja, psykopaattinen Inarin ex-poikaystävä ja murhanhimoisia taksikuskeja.
Elokuvan alussa Jannea kohtaan on erittäin vaikea tuntea suurta sympatiaa. Kitisevä lapsi-mies ei tunnu ottavan Inarin lähtöä tosissaan, ennen kuin hän saa todellisen syyn taistella tämän rakkaudesta. Sen jälkeen mikään ei estä tätä uudelleensyntynyttä, tahdonvoimaa uhkuvaa miestä (hear me roar, *roar*) saavuttamasta Rovaniemeä ja digiboksia, jossa on HDMI ja nauhoittava ominaisuus.
Vatanen tekee vakaan, joskaan ei erityisen säkenöivän roolisuorituksen Jannena. Tolan Inari on vahva, mutta silti herkkä, enemmän äidin kuin vaimon roolissaan. Lavikaisen Roiha on varsin hellyttävä mammanpoika, jolla on enemmän haluja kuin äksöniä, sekä erittäin kompleksi äitisuhde. Elokuvan tähti omasta mielestäni oli Pääkkönen kyynisenä Kapuna, joka suomii sanan säilällä Jannea tämän saamattomuudesta, yrittäen omalla tavallaan kasvattaa parhaasta kaveristaan miestä. Kari Ketonen tekee hauskan puistattavan roolin Inarin ex-poikaystävänä, (todellinen sekopää) joka kaihoaa edelleen teini-iän ihastustaan.
Dome Karukoski on tehnyt loistosuorituksen ensimmäisessä komediaelokuvassaan. Tarina on hyvä, joskin ehkä hieman siirappinen loppua kohden, (jota itse en laske suuremin miinukseksi) ja erityiskiitos täytyy antaa elokuvan soundtrackille, joka sopi filmiin kuin nyrkki silmään. Viihdyttävä elokuva ja suosittelen katsastamaan tämän suomalaisen komedian toivon. Ei paineita Dome.
Pohjoinen voi syödä miehen itsetunnon ja elämänhalun, kun työpaikat muuttavat Brasiliaan ja naiset Etelä-Suomeen. Inari (Pamela Tola) on kyllästynyt miehensä Jannen (Jussi Vatanen) saamattomuuteen. Miehen päivä alkaa puolelta päivin, jolloin mennään hakemaan kaverit ja suunnataan baariin. Inari pyytää Jannea ostamaan digiboksin (Inarin antamalla 50 -euron setelillä) ja kun saamaton nahjus ei onnistu edes tässä, Inari antaa viimeisen varoituksen. Jos digiboksia ei esitellä hänelle seuraavana aamuna klo 9.00, Inari ottaa ja muuttaa Tampereelle.
Mankuen ja kitisten Janne lähtee kahden ystävänsä, Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) kanssa kohti Rovaniemeä ostamaan boxin Inarin isän liikkeestä. Matkan varrelle osuu torniolainen naisten vesipallojoukkue, venäläisiä turisteja, psykopaattinen Inarin ex-poikaystävä ja murhanhimoisia taksikuskeja.
Elokuvan alussa Jannea kohtaan on erittäin vaikea tuntea suurta sympatiaa. Kitisevä lapsi-mies ei tunnu ottavan Inarin lähtöä tosissaan, ennen kuin hän saa todellisen syyn taistella tämän rakkaudesta. Sen jälkeen mikään ei estä tätä uudelleensyntynyttä, tahdonvoimaa uhkuvaa miestä (hear me roar, *roar*) saavuttamasta Rovaniemeä ja digiboksia, jossa on HDMI ja nauhoittava ominaisuus.
Vatanen tekee vakaan, joskaan ei erityisen säkenöivän roolisuorituksen Jannena. Tolan Inari on vahva, mutta silti herkkä, enemmän äidin kuin vaimon roolissaan. Lavikaisen Roiha on varsin hellyttävä mammanpoika, jolla on enemmän haluja kuin äksöniä, sekä erittäin kompleksi äitisuhde. Elokuvan tähti omasta mielestäni oli Pääkkönen kyynisenä Kapuna, joka suomii sanan säilällä Jannea tämän saamattomuudesta, yrittäen omalla tavallaan kasvattaa parhaasta kaveristaan miestä. Kari Ketonen tekee hauskan puistattavan roolin Inarin ex-poikaystävänä, (todellinen sekopää) joka kaihoaa edelleen teini-iän ihastustaan.
| ★★★★ | ||
| Vuosi: | 2010 | |
| Ohjaus: | Dome Karukoski | |
| Pääosissa: | Pamela Tola, Jussi Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen | |
| | |
23.10.2010
Then and now - Peter Jackson
Hobittielokuvien aiheuttama stressi näkyy ennen niin joviaalin Jacksonin kasvoilla. No more mister jolly fella.
Day 10 - A song that makes you fall asleep
Otsikko antaa jotenkin negatiivisen kuvan. Kappale joka vaivuttaa narkoosiin...? No oli miten oli, itse ajattelen teemaa kappaleelle jota kuunnellessa on ihanaa vaipua uneen.
Bonuslisäyksenä, kun sitä ei listalla ole on 10B A song that you want to hear when you wake up in the morning: Oren Lavie - Her Morning Elegance, joka oli jokin aika sitten aika suosittu nettivideo.
Trailer trash - Made in Dagenham
Made in Dagenham perustuu tositapahtumiin, kun vuonna 1968 Fordin ompelutehtaan naiset menivät lakkoon syyttäen työnantajiaan seksuaalisesta syrjinnästä ja vaativat yhtenäistä palkkatasoa miehille ja naisille. Lakon seurauksena ajettiin seuraavana vuonna Britanniassa lävitse Samanpalkkaisuuslaki.
Elokuvassa pääosaa näyttelee Sally Hawkins (Happy Go Lucky) ja mukana on myös liian vähän nykyään näkyvillä oleva, mainio Bob Hoskins. Miranda Richardson näyttelee elokuvassa parlamentin jäsentä (MP), Barbara Castlea, joka myös joutuu taistelemaan hyvä-veli kerholaisia vastaan ja joka ottaa lakkolaisten asian sydämelleen.
Vaikuttaa erittäin lupaavalta. You Go Girls! (Jeps, mä sanoin sen taas...)
Elokuvassa pääosaa näyttelee Sally Hawkins (Happy Go Lucky) ja mukana on myös liian vähän nykyään näkyvillä oleva, mainio Bob Hoskins. Miranda Richardson näyttelee elokuvassa parlamentin jäsentä (MP), Barbara Castlea, joka myös joutuu taistelemaan hyvä-veli kerholaisia vastaan ja joka ottaa lakkolaisten asian sydämelleen.
Vaikuttaa erittäin lupaavalta. You Go Girls! (Jeps, mä sanoin sen taas...)
Odotusarvo: 
Suomen ensi-illan piti olla IMDB:n mukaan 15.10, mutta en löydä elokuvaa mistään levityksestä?
Suomen ensi-illan piti olla IMDB:n mukaan 15.10, mutta en löydä elokuvaa mistään levityksestä?
22.10.2010
Day 09 - Songs that you can dance to
Tässä on pakko taas venyttää sääntöjä, sillä käydessäni soittolistaani lävitse oli aivan mahdoton tehdä päätöstä näiden välillä...
Hobitti palaa viimeinkin keskimaahan (koputa kuitenkin puuta)
Taru Sormusten Herrasta trilogian ns. prologitarina, Hobitti, eli sinne ja takaisin on viimeinkin nytkähtänyt eteenpäin. Koko tuotannon alkuunsaanti on ollut todellinen vastoinkäymisten suma. New Line Studion ja Peter Jacksonin väliset kiistat näyttivät tuhoavan projektin heti alkuunsa ja kun tämä kiista saatiin selvitettyä MGM, toinen studio joka on mukana rahoittamassa projektia, joutui finanssivaikeuksiin.
Lopulta Guillermo del Toro, joka oli alunperin valittu elokuvien ohjaajaksi, päätti jättäytyä projektista sen jatkuvien viivästymisten vuoksi. Kun Jackson ilmoitti itse ohjaavansa elokuvat näytti homma viimeinkin lähtevän liikkelle. Mutkunei. Useat näyttelijäliitot nostivat hälyn siitä, että elokuvissa käytetään liittoihin kuulumattomia näyttelijöitä, ja yhdistykset määräsivät liittoihin kuuluvat näyttelijät boikotoimaan elokuvaa. Boikottimääräys olisi estänyt mm. Hugo Weavingiä, Ian McKelleniä ja muita liittoihin kuuluvia näyttelijöitä työskentelemästä elokuvassa.
Peter Jackson ilmoitti selväsanaisesti, ettei suostu liittojen kiristysyritykseen ja aikoi siirtää tuotannon Eurooppaan. Tämän seurauksen useat eri tahot nousivat barrikaadeille vaatien boikotin lopettamista. Näyttelijäliitot taipuivat kovaäänisten vaatimusten ja Hobitti -elokuvien maastakarkaamisuhan vuoksi ja vetivät boikotointiuhkauksensa takaisin. Tämä näyttää kuitenkin tapahtuneen liian myöhään, sillä Fran Walsh, Peter Jacksonin vaimo ja yksi elokuvien käsikirjoittajista ilmoitti, että Hobitti-elokuvien kuvaukset siirtyvät mahdollisesti Englantiin.
No joissakin asioissa on sentään päästy eteenpäin, nimittäin joitakin tulevien elokuvien näyttelijävalintoja on nyt paljastettu yleisölle:
Bilbo Baggins (Reppuli) rooliin on vahvistettu Martin Freeman (Hot Fuzz, Linnunradan käsikirja liftareille)
Kolmestatoista kääpiöstä on roolitettu nyt kahdeksan:
Richard Armitage on Thorin Oakenshield, kääpiöiden johtaja (Armitage kääpiönä???)
Aidan Turner on Kilin ja Rob Kazinsky Filin, Thorinin veljenpoikina
Graham McTavish = Dwalin
John Callen = Oin
Stephen Hunter = Bombur
Mark Hadlow = Dori
Peter Hambleton = Gloin
Ian McKellen tietysti palaa elokuvaan Gandalfin rooliin (jee!). Ihanalle Doctor Who näyttelijälle, David Tennantille on myös vinkkailtu löytyvän rooli elokuvista ja Smaug -lohikäärmeen ääneksi on vihjailtu niin Stephen Fryta kuin Bill Nighyakin.
Lopulta Guillermo del Toro, joka oli alunperin valittu elokuvien ohjaajaksi, päätti jättäytyä projektista sen jatkuvien viivästymisten vuoksi. Kun Jackson ilmoitti itse ohjaavansa elokuvat näytti homma viimeinkin lähtevän liikkelle. Mutkunei. Useat näyttelijäliitot nostivat hälyn siitä, että elokuvissa käytetään liittoihin kuulumattomia näyttelijöitä, ja yhdistykset määräsivät liittoihin kuuluvat näyttelijät boikotoimaan elokuvaa. Boikottimääräys olisi estänyt mm. Hugo Weavingiä, Ian McKelleniä ja muita liittoihin kuuluvia näyttelijöitä työskentelemästä elokuvassa.
Peter Jackson ilmoitti selväsanaisesti, ettei suostu liittojen kiristysyritykseen ja aikoi siirtää tuotannon Eurooppaan. Tämän seurauksen useat eri tahot nousivat barrikaadeille vaatien boikotin lopettamista. Näyttelijäliitot taipuivat kovaäänisten vaatimusten ja Hobitti -elokuvien maastakarkaamisuhan vuoksi ja vetivät boikotointiuhkauksensa takaisin. Tämä näyttää kuitenkin tapahtuneen liian myöhään, sillä Fran Walsh, Peter Jacksonin vaimo ja yksi elokuvien käsikirjoittajista ilmoitti, että Hobitti-elokuvien kuvaukset siirtyvät mahdollisesti Englantiin.
No joissakin asioissa on sentään päästy eteenpäin, nimittäin joitakin tulevien elokuvien näyttelijävalintoja on nyt paljastettu yleisölle:
Bilbo Baggins (Reppuli) rooliin on vahvistettu Martin Freeman (Hot Fuzz, Linnunradan käsikirja liftareille)
Kolmestatoista kääpiöstä on roolitettu nyt kahdeksan:
Richard Armitage on Thorin Oakenshield, kääpiöiden johtaja (Armitage kääpiönä???)
Aidan Turner on Kilin ja Rob Kazinsky Filin, Thorinin veljenpoikina
Graham McTavish = Dwalin
John Callen = Oin
Stephen Hunter = Bombur
Mark Hadlow = Dori
Peter Hambleton = Gloin
Ian McKellen tietysti palaa elokuvaan Gandalfin rooliin (jee!). Ihanalle Doctor Who näyttelijälle, David Tennantille on myös vinkkailtu löytyvän rooli elokuvista ja Smaug -lohikäärmeen ääneksi on vihjailtu niin Stephen Fryta kuin Bill Nighyakin.
21.10.2010
Day 08 - A song that you know all the words to
Osaan tavallaan kaikki Billy Joelin We Didn't Start the Fire -kappaleen sanat. Otin nimittäin 14 -vuotiaana asiakseni opetella ne. Tuolloin vain ei ollut nettiä, josta hakea kappaleen sanat.
Piiitkän uurastuksen jälkeen sain kirjoitettua kappaleen sanat ylös kuuntelemalla, pysäyttämällä, takaisin kelaamalla ja taas kuuntelemalla kasettia, johon olin kappaleen radiosta nauhoittanut.
Huomasin tosin myöhemmin, että kaikki sanat eivät tulleet ihan täsmällisen oikein ylös kirjatuksi (Dien Bien Phu Falls, Rock Around the Clock = ding ding fuuvos, Rock around the clock ja Bridge On The River Kwai
= Row of bridgen on the quwait)
Podcast pick - Pop Culture Happy Hour!
Stephen Thompson, Trey Graham, Glen Weldon ja Linda Holms ovat NPR (National Public Radio) radiokanavan työntekijöitä, jotka viihdyttävässä viikottaisessa Pop Culture Happy Hour nimisessä podcastissaan keskustelevat elokuvista, televisiosta, kirjoista, sarjakuvista ja kaikesta mahdollisesta viihteeseen liittyvästä. Näillä tyypeillä ei pipo päätä purista ja työmatkalla saan usein oudoksuvia vilkaisuja, kun kikattelen itsekseni napit korvilla.
iTunesista ladattuna PCHH vuorottelee Culturetopia nimisen podcastin kanssa, joka on kooste NPR kanavalla viikon aikana olleista musiikkiin, elokuviin, televisioon ja taiteeseen liittyvistä jutuista. Ihan hauska lisä sekin.
Tässä linkki podcastien iTunes -sivulle.
EDIT 7.11.2010
Tämä blogikirjoitukseni on mainittu kyseisessä podcastissa nyt jo kahdessa jaksossa! Myös nimimerkki Viljaneiti on saanut podcastin pitäjiltä kiitosta. Ihanaa!
iTunesista ladattuna PCHH vuorottelee Culturetopia nimisen podcastin kanssa, joka on kooste NPR kanavalla viikon aikana olleista musiikkiin, elokuviin, televisioon ja taiteeseen liittyvistä jutuista. Ihan hauska lisä sekin.
Tässä linkki podcastien iTunes -sivulle.
EDIT 7.11.2010
Tämä blogikirjoitukseni on mainittu kyseisessä podcastissa nyt jo kahdessa jaksossa! Myös nimimerkki Viljaneiti on saanut podcastin pitäjiltä kiitosta. Ihanaa!
20.10.2010
Day 07 - A song that reminds you of a certain event
Ensimmäinen livekonserttini oli herkässä 10-vuoden iässä. Ryhmä (kun en voi hyvällä omalla tunnolla puhua bändistä) oli New Kids On The Block heidän esiintyessään Lahden hyppyrimontussa. Jep, tunnustan sen tässä ihan julkisesti. Huumaa kesti noin puoli vuotta ja ehdin opetella kaikkien jäsenten nimet ja kappaleet ulkoa (ainakin jotain siihen suuntaan). Ensimmäinen kokemukseni myös joukkohysteriasta.
19.10.2010
Viisi syytä... miksi minusta ei tullut isona...
1. Tähtitieteilijää
Hurahdin 12 -vuotiaana tähtien tuijotteluun. Seisoin pihalla pitkiä aikoja talven pimeinä iltoina taivaalle tuijotellen, yrittäen paikantaan tähtikuvioita. Vanhempani veivät minut käymään Lahden tähtitornilla, joka oli totaalinen antikliimaksi. Paukkuvana pakkasyönä tuijottelimme kaukoputkella mahdollisimman kaukaisia valopisteitä, jotka näyttivät samalta kuin mikä tahansa tähti jonka kykenin näkemään paljain silmin. Siis valopisteeltä. Sitten tajusin, että jos haluaisin tehdä tähtitieteestä ammatin, minun pitäisi petrata matikan ja fysiikan numeroita.... nii-in juuri siihen se kaatui. Sitä paitsi, tähdet olisivat varmasti menettäneet osan mystisyydestään, jos olisin joutunut kutsumaan niitä nimillä kuten 158KH-X294.
2. Hävittäjälentäjää
Olen liian lyhyt. Se on ainoa syy. Ihan oikeesti. Not.
3. Elokuvaohjaajaa
Minulla ei ole sen vaatimaa auktoriteettia. Kun olisin sanonut, että nyt kuvataan, kaikki olisivat lähteneet pitämään kahvitaukoa. En myöskään halunnut itselleni vatsahaavaa. Kuka tietää, ehkäpä sitten kun olen kasvanut vielä hieman enemmän aikuiseksi :).
4. Näyttelijää
Esiintymiskammo. Ihan kamala.
5. Lottovoittajaa
Siihen olen pyrkinyt jo herkästä 10 -vuoden iästä. Ei vielä ole toteutunut. Toivossa elän yhä. Mutta oikeesti. Kyllä mä mieluummin olisin halunnut hävittäjälentäjäksi, mutta kun satun olemaan pasifisti... ja mä hävitän mun kotiavaimetkin ihan tarpeeksi usein.
You tell 'em Jed
Tämänhetkinen keskustelu homoseksuaalisuudesta on nostattanut raivostuneita mielipiteitä puolella jos toisella. Aiheesta on kirjoitettu useissakin seuraamissani blogeissa niin älykkäästi, että en keksi niihin mitään lisättävää.
Jethro Bartlet, West Wing -sarjan fiktiivinen Amerikan presidentti viittasi älykkäästi siihen, miten jotkut vetoavat raamattuun, kun väittävät homoseksuaalisuutta synniksi, unohtaen sopivasti niin monet muut seikat, jotka raamattu myös tuomitsee.
Jethro Bartlet, West Wing -sarjan fiktiivinen Amerikan presidentti viittasi älykkäästi siihen, miten jotkut vetoavat raamattuun, kun väittävät homoseksuaalisuutta synniksi, unohtaen sopivasti niin monet muut seikat, jotka raamattu myös tuomitsee.
Day 06 - A song that reminds of you of somewhere
Istun siskoni kanssa Krabilla rannan tuntumassa ihailemassa maailman kauneinta auringonlaskua. Ilmassa tuoksuu merisuola ja grillattu ananas. Iltatuuli on lämmin ja pehmeä. Taivas on värjäytynyt tulipunaiseksi, syvän violetiksi ja pienet pilvet ovat kuin vaaleanpunaisia hattaroita.
Piraattilevyjä kaupitteleva myyjä laittaa juuri oikealla hetkellä soimaan David Grayn
kappaleen Please forgive me. En välitä, vaikka arvelenkin kyynisessä mielessäni, että hetki on valittu täysin laskelmoidusti. Mikään ei voisi sopia paremmin tähän hetkeen.
Piraattilevyjä kaupitteleva myyjä laittaa juuri oikealla hetkellä soimaan David Grayn
kappaleen Please forgive me. En välitä, vaikka arvelenkin kyynisessä mielessäni, että hetki on valittu täysin laskelmoidusti. Mikään ei voisi sopia paremmin tähän hetkeen.
18.10.2010
Trailer trash - Paul
Nick Frostin ja Simon Peggin Alien-elokuva on saanut trailerin. Elokuva kertoo kahdesta britistä, jotka matkustaessaan läpi Amerikan matkailuautollaan, törmäävät Paul nimiseen avaruusolioon kuulun Area 51:n ulkopuolella. Odotukset ovat varovaisen positiiviset.
Odotusarvo:
Yhdysvaltojen ensi-ilta 18. 3. 2011
Yhdysvaltojen ensi-ilta 18. 3. 2011
Day 05 - A song that reminds you of someone
Kaverini lähti aikoinaan Australiaan reppureissulle kolmeksi kuukaudeksi. Neljän kuukauden jälkeen en ollut kuullut hänestä mitään, kunnes postiluukusta tipahti postikortti. "Hupsista, venähti hieman täällä oleskelu. Luultavasti parin kuukauden päästä nähdään". Men at Work yhtyeen Land Down under kappale muistuttaa minua aina hänestä.
17.10.2010
Podcast pick - Take Two!
Tässä linkki Podcastiin.
Day 04 - A song that makes you sad
Tämä Gustavo Santaolallan säveltämä musiikki elokuvaan Brokeback Mountain tuo minulle palan kurkkuun. Haikea, kaunis ja yksinkertainen sävelmä käy suoraan sydämeen.
15.10.2010
Arvostelussa: 12 Angry Men (Valamiesten ratkaisu) (1957)
Elokuvan keskiössä ovat 12 valamiestä joiden tulee antaa tuomio epäillyn, 18 -vuotiaan slummissa kasvaneen nuorukaisen syyllisyydestä isänsä murhaan. Rikoksen tapahtumat tulevat vähä vähältä esille valamiesten keskusteluiden kautta ja kun "faktat" on tuotu esille, on katsoja aivan varma pojan syyllisyydestä. Tätä mieltä ovat myös kaikki valamiehet, yhtä lukuunottamatta.
Henry Fondan näyttelemä valamies #8 hämmästyttää kaikki muut äänestämällä heti istunnon alussa pojan syyttömyyden puolesta. Muut miehet ovat laskeneet sen varaan, että tuomio saadaan aikaan nopeasti ja kaikki pääsevät lähtemään kotiin, pois tukahduttavasta kokoushuoneesta, jonka kesän kuumin päivä on muuttanut pätsiksi.
Kun muut valamiehet vaativat selitystä valamies #8:n äänestykseen, tämä toteaa ettei halua tuomita nuorta miestä kuolemaan ilman, että haluaa ainakin keskustella asiasta. Alkuun epävarma #8 alkaa kuitenkin tuoda päivänvaloon faktoja, jotka alkavat vähitellen horjuttaa myös muiden mielipidettä syyllisyydestä ja loppuvaiheessa myös katsoja on lähes varma, että syytetyn viattomuus murhaan on mahdollinen.
On uskomatonta, että elokuva, jonka tapahtumat keskittyvät lähes koko filmin ajan yhteen huoneeseen voi olla näin mukaansatempaava. 12 Angry Men onnistuu siinä, missä moni toimintaelokuvakin epäonnistuu surkeasti. Se piti minut koko puolisentoista tuntia paikoillaan, silmät naulittuna televisioon henkeäni pidätellen.
They don't make 'em like they used to.
| ★★★★ | ||
| Vuosi: | 1957 | |
| Ohjaus: | Sidney Lumet | |
| Pääosissa: | Henry Fonda, Lee J. Cobb, Martin Balsam | |
| | |
Day 03 - A song that makes you happy
Tämä Feistin laulu saa minut joka kerta niin hyvälle tuulelle. Ihanan leikkisä ja kevyt. Tuntuu kuin itsekin nousisi ilmaan...
13.10.2010
Day 02 - least favorite song
Hmm.. tällaista asiaa ei tule ajatelluksi kovinkaan paljon. Jos en jostain kappaleesta perusta, en kuuntele sitä. Se siitä. Jos nyt pitäisi valita jokin kappale, se on varmasti joku suomalainen mollivoittoinen iskelmärenkutus. Aina sellaisen kuullessani en yhtään ihmettele, että olemme yksi maailman masentuneimmista kansoista.. tai toisinpäin...
Valitsen seuraavan kappaleen edustamaan kaikkia vastaavia renkutuksia: Jamppa Tuominen / Kuumat kyyneleet.
Valitsen seuraavan kappaleen edustamaan kaikkia vastaavia renkutuksia: Jamppa Tuominen / Kuumat kyyneleet.
Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Lumikki ja metsästäjä (Wait, huh?)
Jep, kuten tavallista, kun yksi studio saa yhden hyvän idean (hah!), niin muut tulevat perässä. Grimmin veljesten satua, Lumikki ja seitsemän kääpiötä ollaan tuomassa valkokankaalle, ei yhden vaan jopa kolmen studion kautta. Vanha satu ideoidaan uudelleen Relativity -studion The Brothers Grimm: Snow White, Universalin Snow White and the Huntsman ja Disneyn Snow White and the Seven avulla.
The Brothers Grimm: Snow White -elokuvan ohjaimiin on suunniteltu Tarsem Singhiä (The Cell, The Fall) ja elokuvassa kääpiöt korvataan tavallisilla mainareilla ja mukana on jo alkuperäisessä sadussa mukana ollut lohikäärme (Hä?). Elokuvassa luvataan olevan enemmän särmää ja huumoria, kuin Disneyn söpöytetyssä animaatioversiossa. Lumikin rooliin on harkittu mm. Anne Hathawayta, Natalie Portmania ja Scarlett Johanssonia.
Disneyn tulevassa elokuvaprojektissa Snow White and the Seven, korvataan kääpiöt taistelevilla Shaolin munkeilla (kyllä, luit oikein) ja Universalin Snow White and the huntsman elokuvassa metsästäjä, jonka ilkeä kuningatar-äitipuoli palkkasi murhaamaan Lumikin, ryhtyykin Lumikin suojeliaksi ja taistelumentoriksi (ookei..?).
The Brothers Grimm: Snow White -elokuvan ohjaimiin on suunniteltu Tarsem Singhiä (The Cell, The Fall) ja elokuvassa kääpiöt korvataan tavallisilla mainareilla ja mukana on jo alkuperäisessä sadussa mukana ollut lohikäärme (Hä?). Elokuvassa luvataan olevan enemmän särmää ja huumoria, kuin Disneyn söpöytetyssä animaatioversiossa. Lumikin rooliin on harkittu mm. Anne Hathawayta, Natalie Portmania ja Scarlett Johanssonia.
Disneyn tulevassa elokuvaprojektissa Snow White and the Seven, korvataan kääpiöt taistelevilla Shaolin munkeilla (kyllä, luit oikein) ja Universalin Snow White and the huntsman elokuvassa metsästäjä, jonka ilkeä kuningatar-äitipuoli palkkasi murhaamaan Lumikin, ryhtyykin Lumikin suojeliaksi ja taistelumentoriksi (ookei..?).
11.10.2010
Day 01 - favorite song
Oijoijoi. Heti alkuun näin vaikea! Noh, tämähän on aivan mahdoton valinta, kuten Geek is the New Black blogin Mikaela totesi. Tällaisessa tilanteessa kannattaa siis valita kappale (joka on sillä päänsisäisellä soittolistalla), jota soitetaan tällä viikolla eniten. Kun on kliffaa, on kappale jokin kevyt poppibiitti, kun taas kyrsii olan takaa, pitää se olla jotakin räimeää. Viimeaikoina on ollut vähän molempaa...
Siskoni ja minä ostimme vähän aikaa sitten liput New Yorkiin, jonne matkaamme tulevalla tavilomallamme. Oli jo aikakin, sillä matkaa on suunniteltu vain viimeiset 11 vuotta! Siksi kappale, joka on soinut viime aikoina paljon on Empire State of Mind, niin Alicia Keysin rauhallisempi sooloversio, kuin Jay-Z:n kanssa tehty duetto. Saas nähdä mikä on seuraavan viikon lemppari.... Lupaan, että en tee uutta listaa kuitenkaan.
Siskoni ja minä ostimme vähän aikaa sitten liput New Yorkiin, jonne matkaamme tulevalla tavilomallamme. Oli jo aikakin, sillä matkaa on suunniteltu vain viimeiset 11 vuotta! Siksi kappale, joka on soinut viime aikoina paljon on Empire State of Mind, niin Alicia Keysin rauhallisempi sooloversio, kuin Jay-Z:n kanssa tehty duetto. Saas nähdä mikä on seuraavan viikon lemppari.... Lupaan, että en tee uutta listaa kuitenkaan.
Monty Python Areenalla
Olen oikeastaan nähnyt vain muutamia Monty Pythonin Lentävä Sirkus -sarjan jaksoja. Pidin niistä, mutta en seurannut sarjaa vakituisesti, kun sitä esitettiin televisiossa. Life of Brian (Brianin Elämä) -elokuvan olen aikoinaan nähnyt ja pitänyt siitä kovasti, mutta muuta elokuvatuotantoa en ryhmältä ole nähnyt. Yle Teemalla pyörinyt kuusiosainen dokumenttisarja kertasi Monty Python -ryhmän synnyn ja sen elämänkaaren ja innoittikin minua katsastamaan koko väliin jääneen tuotannon. Dokumentin kautta minusta on myös tullut suuri Graham Chapman fani ja Michael Palin on kasvattanut ohjelman kautta sympaattisuuttaan vieläkin suurempiin mittakaavoihin (jos mahdollista). Dokumentin neljä viimeistä osaa on vielä nähtävillä Yle Areenan sivuilla.
Arvostelussa: The Princess Bride (1987) (Hyvän tuulen elokuvia osa 6)
Rob Rainer ohjasi vuonna -87 elokuvasadun, joka lumoaa niin aikuisen kuin lapsenkin. Elokuvan alussa sairastavan pojan (Fred Savage) isoisä (Peter Falk) saapuu viihdyttämään lapsenlastaan sadulla jota hän aikoinaan luki myös omalle pojalleen. Sadussa on jättiläisiä, miekkataisteluita, merirosvoja ja prinsessa, hän lupaa. Tarinan alussa esitellään sen sankarit, renki Westley (Cary Elwes) ja neito Buttercup (Robin Wrigh) jotka rakastavat toisiaan. Westley lähtee maailmalle etsimään rikkauksia jotta voisi naida lemmittynsä, mutta jonkin ajan kuluttua Buttercup saa sanan, että kuulu merirosvo Roberts olisi hyökännyt Westleyn alukselle ja nuorukaisen uskotaan menehtyneen.
Vuosia myöhemmin, sydämensä kylmettänyt Buttercup suostuu naimaan maansa tulevan hallitsijan, prinssi Humberdinckin, jolla on taka-ajatus käyttää Buttercupia hyväkseen aloittaakseen sodan naapurikuningaskuntaa vastaan. Humberdinckin suunnitelmat menevät mönkään, kun kuulu merirosvo Roberts, joka ei tavallaan olekaan kuulu merirosvo Roberts, ryöstää valeryöstetyn Buttercupin.... alkaa mennä aika sekavaksi...
Joka tapauksessa... elokuvassa on myös espanjalainen miekkamestari Indigo Montoya (Mandy Patikin), joka etsii kuusisormista miestä, jolle kostaa isänsä murhan ja lempeä jättiläinen Fezzik (André the Giant), joka rakastaa riimittelyä. Elokuvassa on myös epänormaalin kokoisia jyrsijöitä (rodents of unusual size) ja kiipeillään Järjettömyyden kallioilla (Cliffs of Insanity!) ja on elokuvassa myös tosi rakkautta.
Princess Briden tagline kuvaa elokuvan juonen erittäin hyvin:
"She gets kidnapped. He gets killed. But it all ends up okay"
Näin se juuri on!
Vuosia myöhemmin, sydämensä kylmettänyt Buttercup suostuu naimaan maansa tulevan hallitsijan, prinssi Humberdinckin, jolla on taka-ajatus käyttää Buttercupia hyväkseen aloittaakseen sodan naapurikuningaskuntaa vastaan. Humberdinckin suunnitelmat menevät mönkään, kun kuulu merirosvo Roberts, joka ei tavallaan olekaan kuulu merirosvo Roberts, ryöstää valeryöstetyn Buttercupin.... alkaa mennä aika sekavaksi...
Joka tapauksessa... elokuvassa on myös espanjalainen miekkamestari Indigo Montoya (Mandy Patikin), joka etsii kuusisormista miestä, jolle kostaa isänsä murhan ja lempeä jättiläinen Fezzik (André the Giant), joka rakastaa riimittelyä. Elokuvassa on myös epänormaalin kokoisia jyrsijöitä (rodents of unusual size) ja kiipeillään Järjettömyyden kallioilla (Cliffs of Insanity!) ja on elokuvassa myös tosi rakkautta.
Princess Briden tagline kuvaa elokuvan juonen erittäin hyvin:
"She gets kidnapped. He gets killed. But it all ends up okay"
Näin se juuri on!
| ★★★★1/2 | ||
| Vuosi: | 1987 | |
| Ohjaus: | Rob Reiner | |
| Pääosissa: | Cary Elwes, Mandy Patinkin, Robin Wright | |
| | |
7.10.2010
30 days of music - you know it's going to get stuck in your head
En yleensä perusta erityisesti meemeistä, mutta tässä Annen blogista löytämässäni listassa on mielestäni hieno ajatus. 30 musiikkikappaletta, eri teemoilla. Tiedän jo että omalla kohdallani 30 päivää on ERITTÄIN venyvä käsite, kun työ etc. (tarkoittaen muu elämä) tahtoo välillä vaikeuttaa blogin päivitystä. Teen kuitenkin parhaani. Lista vaatii kuitenkin hieman pohdiskelua.
Niinkunsiis lempi kappale? Aivan mahdoton käsite, se kun saattaa vaihdella tunneittain, päivittäin... vuosikymmenittäin.
Day 01 - Your favorite song
Day 02 - Your least favorite song
Day 03 - A song that makes you happy
Day 04 - A song that makes you sad
Day 05 - A song that reminds you of someone
Day 06 - A song that reminds of you of somewhere
Day 07 - A song that reminds you of a certain event
Day 08 - A song that you know all the words to
Day 09 - A song that you can dance to
Day 10 - A song that makes you fall asleep
Day 11 - A song from your favorite band
Day 12 - A song from a band you hate
Day 13 - A song that is a guilty pleasure
Day 14 - A song that no one would expect you to love
Day 15 - A song that describes you
Day 16 - A song that you used to love but now hate
Day 17 - A song that you hear often on the radio
Day 18 - A song that you wish you heard on the radio
Day 19 - A song from your favorite album
Day 20 - A song that you listen to when you’re angry
Day 21 - A song that you listen to when you’re happy
Day 22 - A song that you listen to when you’re sad
Day 23 - A song that you want to play at your wedding
Day 24 - A song that you want to play at your funeral
Day 25 - A song that makes you laugh
Day 26 - A song that you can play on an instrument
Day 27 - A song that you wish you could play
Day 28 - A song that makes you feel guilty
Day 29 - A song from your childhood
Day 30 - Your favorite song at this time last year
Podcast pick - infoMania
25.7.2011 HUOM! Tämä podcast on lopetettu, mutta jaksoja löytyy yhä iTunesista
InfoMania on amerikkalainen viikottainen videopodcast, jossa käydään lävitse menneen viikon pop-kulttuuri ilmiöitä pilke silmäkulmassa. infoManian löydettyäni, latasin samantien kaikki mahdolliset jaksot jotka ohjelmasta on saatavilla. Ne ovat pitäneet minut hereillä aamuisin yli tunnin pituisella työmatkallani. Lempparisegmenteikseni ovat nousseet Brett Erlichin vetämä Viral Video Film School ja Ben Hoffmanin That's Gay. Parempaa viihdettä kuin mitä yleisesti televisiosta löytää ja completely free!
Tässä linkki ohjelman sivuille. Podcast ladattavissa mm. iTunesista.
InfoMania on amerikkalainen viikottainen videopodcast, jossa käydään lävitse menneen viikon pop-kulttuuri ilmiöitä pilke silmäkulmassa. infoManian löydettyäni, latasin samantien kaikki mahdolliset jaksot jotka ohjelmasta on saatavilla. Ne ovat pitäneet minut hereillä aamuisin yli tunnin pituisella työmatkallani. Lempparisegmenteikseni ovat nousseet Brett Erlichin vetämä Viral Video Film School ja Ben Hoffmanin That's Gay. Parempaa viihdettä kuin mitä yleisesti televisiosta löytää ja completely free!
Tässä linkki ohjelman sivuille. Podcast ladattavissa mm. iTunesista.
6.10.2010
Kuin kaksi marjaa
Onko kukaan muu huomannut Subin juontajan, Jesse Ristilän ja Jeff Goldblumin yhdennäköisyyttä? Hä? Anyone?
Juontaja Jesse Ristilä Näyttelijä Jeff Goldblum
... vai mitenkäs se oli..?
1.10.2010
Viisi... kirjoihin perustuvat elokuvat on hyvä juttu
Tiedän, että on monia, MONIA upeita elokuvia, jotka perustuvat kirjoihin (kuten myös erittäin, ERITTÄIN huonoja elokuvaversioita), mutta tälle listalle valitsin vain ne elokuvat, jotka olin myös lukenut kirjana.
One ring to rule them all
No tottakai Taru sormusten herrasta! Kun kuulin, että kirjasarjasta oltiin tekemässä elokuvaa, otin itseäni niskasta kiinni ja päätin, että nyt viimeinkin luen Tolkienin trilogian loppuun saakka. Aiemmilla kerroilla Sormusten ritarit oli jäänyt kesken jo heti alkumetreillä, mutta halusin lukea kirjat ennen kuin elokuvaversiot saataisiin valkokankaalle. Tuossa vaiheessa aikaa oli pari vuotta, joten ajattelin ehtiväni kahlata kirjasarjan läpi viimeistään siihen mennessä. Luin kirjat kahdessa viikossa.
Tolkienin Sormus-trilogia on upea teos, joka on kuitenkin paikoitellen pitkäveteinen ja sekava. Peter Jacksonin ohjaama trilogia onnistui selkeyttämään ja virtaviivaistamaan Tolkienin tekstin huimaksi, koskettavaksi ja viihdyttäväksi seikkailuksi. Uskoisin, että myös Tolkien olisi otettu elokuvan tekijöiden saavutuksesta.
Hope Can Set You Free
Ensin rakastuin elokuvaan Shawshank redemption (Rita Hayworth - Avain pakoon) ja vasta myöhemmin sain kuulla, että se perustuu Stephen Kingin (Really!?!) novelliin. Elokuva seuraa novellin tarinaa melko tarkasti, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Elokuvan loppu on viety pidemmälle, kuin novellissa, joka ei olisi välttämättä ollut tarpeen, mutta itse pidin elokuvan lopusta. Joskus sitä vain haluaa nähdä elokuvan päättyvän Happily ever after.
Who AM I
The Bourne Identity perustuu Robert Ludlumin romaaniin, josta elokuva on nostanut esiin kirjan pääjuonen. Muistan kävelleeni elokuvanäytöksestä suu auki ja typertyneenä. Olin juuri nähnyt toimintaelokuvan joka oli paitsi viihdyttävä, mutta myös älykäs!
Bourne elokuvia saatiin vielä kaksi jatko-osaa (jotka myöskin perutuivat Ludlumin romaaneihin), mutta ne eivät koskaan yltäneet aivan ensimmäisen elokuvan tasolle.
Evolution, revolution
Lähes kaikista Michael Crichtonin kirjoista on tehty elokuvia, eikä mikään ihme. Miehen kirjojen aiheet ovat aina mielikuvitusta kutkuttavia, mutta alkuperäiset teokset tuntuivat toisinaan enemmänkin tietokirjallisuudelta, sillä ne olivat aina ahdettu täyteen faktoja, kaavoja ja viittauksia mihin-lie tieteellisiin tutkimuksiin. Elokuvat ovat kuin for Dummies -versiot höttöaivoille. Oma suosikkini elokuvista on Steven Spielbergin ohjaama Jurassic Park, jossa esihistorialliset hirmuliskot herätetään uudelleen henkiin kaukaisella saarella, hullun miljonäärin päähänpistosta.
A single man in possession of a good fortune, must be in want of a wife
Ylpeys ja Ennakoluulo on oma suosikkini Jane Austenin kirjoista. Itsenäinen ja omapäinen (oman aikansa rajoissa) Elizabeth Bennet yhtä elävä niin kirjassa, kuin vuden 2005 elokuvaversiossakin. Pidän erittäin paljon myös vuoden 1995 minisarjasta, mutta Elizabeth tuntuu elokuvaversiossa vähemmän pidättyvältä ja monalisamaiselta. Mr. Darcy, jota aikoinaan ihannoin, saisi minut luultavasti nyt hermoromahduksen partaalle stolaisella olemuksellaan.
One ring to rule them all
No tottakai Taru sormusten herrasta! Kun kuulin, että kirjasarjasta oltiin tekemässä elokuvaa, otin itseäni niskasta kiinni ja päätin, että nyt viimeinkin luen Tolkienin trilogian loppuun saakka. Aiemmilla kerroilla Sormusten ritarit oli jäänyt kesken jo heti alkumetreillä, mutta halusin lukea kirjat ennen kuin elokuvaversiot saataisiin valkokankaalle. Tuossa vaiheessa aikaa oli pari vuotta, joten ajattelin ehtiväni kahlata kirjasarjan läpi viimeistään siihen mennessä. Luin kirjat kahdessa viikossa.
Tolkienin Sormus-trilogia on upea teos, joka on kuitenkin paikoitellen pitkäveteinen ja sekava. Peter Jacksonin ohjaama trilogia onnistui selkeyttämään ja virtaviivaistamaan Tolkienin tekstin huimaksi, koskettavaksi ja viihdyttäväksi seikkailuksi. Uskoisin, että myös Tolkien olisi otettu elokuvan tekijöiden saavutuksesta.
Hope Can Set You Free
Ensin rakastuin elokuvaan Shawshank redemption (Rita Hayworth - Avain pakoon) ja vasta myöhemmin sain kuulla, että se perustuu Stephen Kingin (Really!?!) novelliin. Elokuva seuraa novellin tarinaa melko tarkasti, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Elokuvan loppu on viety pidemmälle, kuin novellissa, joka ei olisi välttämättä ollut tarpeen, mutta itse pidin elokuvan lopusta. Joskus sitä vain haluaa nähdä elokuvan päättyvän Happily ever after.
Who AM I
The Bourne Identity perustuu Robert Ludlumin romaaniin, josta elokuva on nostanut esiin kirjan pääjuonen. Muistan kävelleeni elokuvanäytöksestä suu auki ja typertyneenä. Olin juuri nähnyt toimintaelokuvan joka oli paitsi viihdyttävä, mutta myös älykäs!
Bourne elokuvia saatiin vielä kaksi jatko-osaa (jotka myöskin perutuivat Ludlumin romaaneihin), mutta ne eivät koskaan yltäneet aivan ensimmäisen elokuvan tasolle.
Evolution, revolution
Lähes kaikista Michael Crichtonin kirjoista on tehty elokuvia, eikä mikään ihme. Miehen kirjojen aiheet ovat aina mielikuvitusta kutkuttavia, mutta alkuperäiset teokset tuntuivat toisinaan enemmänkin tietokirjallisuudelta, sillä ne olivat aina ahdettu täyteen faktoja, kaavoja ja viittauksia mihin-lie tieteellisiin tutkimuksiin. Elokuvat ovat kuin for Dummies -versiot höttöaivoille. Oma suosikkini elokuvista on Steven Spielbergin ohjaama Jurassic Park, jossa esihistorialliset hirmuliskot herätetään uudelleen henkiin kaukaisella saarella, hullun miljonäärin päähänpistosta.
A single man in possession of a good fortune, must be in want of a wife
Ylpeys ja Ennakoluulo on oma suosikkini Jane Austenin kirjoista. Itsenäinen ja omapäinen (oman aikansa rajoissa) Elizabeth Bennet yhtä elävä niin kirjassa, kuin vuden 2005 elokuvaversiossakin. Pidän erittäin paljon myös vuoden 1995 minisarjasta, mutta Elizabeth tuntuu elokuvaversiossa vähemmän pidättyvältä ja monalisamaiselta. Mr. Darcy, jota aikoinaan ihannoin, saisi minut luultavasti nyt hermoromahduksen partaalle stolaisella olemuksellaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
LinkWithin
