All good things...

Kun Frendien viimeinen jakso tuli (jälleen kuinkako monetta kertaa) eilen televisiosta, muistelin muiden rakastamieni sarjojen päätösjaksoja. On todella harvinaista, että jokin sarja onnistuu lopettamaan, kun se on vielä vähintään viihdyttävä, eikä vain näivety katsojakato-unholaan tai vielä pahempaa kituuta kamalien käsikirjoitusten varassa tajuamatta päättää päiviään. Alla on kolme sarjaa, jotka osasivat lopettaa ajoissa ja silti päätösjaksoa katsoessa sitä huomaa miettivänsä, että eikö sitä vielä yhden kauden verran olisi voitu ....

West Wing - Tomorrow Seitsemän vuotta televisiohistorian parhain draamasarja (IKINÄ!) jaksoi pitää yllä loistavan tasonsa. Ok, olihan joukossa muutama harha-askel, mutta nämäkin ylittivät tasollaan useiden sarjojen parhaimmat yritykset. Kahden presidenttikautensa jälkeen MS taudin runtelema Presidentti Bartlet luovuttaa virkansa uudelle Presidentille, Matt Santosille, jolle Bartlet joutuu jättämään raskaan työsaran. Presidentin "perhe", eli valkoisen talon henkilöstö hajaantuu. Osa jatkaa uuden presidentin palveluksessa, toiset pääsevät toteuttamaan unelmiaan jotka ovat odottaneet Valkoisen talon jälkeistä elämää.

Päätösjaksossa on kyse tarinan päättämisestä, mutta myös uudesta alusta. Mitä tulee tapahtumaan, se jää katsojan mielikuvituksen varaan. Viimeisessä kohtauksessa Bartletit ovat lentämässä kotiinsa Santosin virkaanastujaisen jälkeen. Bartlet katselee ajatuksissaan koneen ikkunasta näkyviä auringossa hehkuvia pilviä. Hetken hiljaisuuden jälkeen Abbey Bartlett kysyy mitä tämä ajattelee. Bartlett vastaa, "Huomista". Verkosta ei löytynyt videota finaalista, mutta tässä on muutama loistava esimerkki siitä, kuinka älykäs ja viihdyttävä sarja West Wing on. klippi 1., klippi 2., klippi 3.
 

Frendit - The Last One Sarja kuudesta ystävyksestä, jotka elävät New Yorkissa ja kasvavat kymmenen vuoden aikana aikuisiksi, niin kuin minäkin. Sarjan viimeisessä jaksossa Monika ja Chandler adoptoivat kaksoset ja muuttavat sarjan keskiönä toimineesta asunnostaan New Yorkin lähiöön. Ross tunnustaa rakkautensa Rachelille, joka on muuttamassa Pariisiin. Rachel tunnustaa viime hetkellä tunteensa itselleen ja päättää jäädä (niin kuin se olisi koskaan ollut epäselvää). Phoebe on Phoebe ja Joey on Joey. Viimeisessä kohtauksessa kaikki kuusi ystävystä seisovat tyhjennetyssä asunnossa ja luovuttavat avaimensa. Sitten he jatkavat elämäänsä... ennen sitä, vielä kerran kahville. Viimeinen kohtaus.
 

Galactica - Daybreak Galactica oli loistava, pienen ihmisjoukon selviytymistarina, sillä kyllä, he selviytyivät. Ainakin osa heistä. Ihmisten ja heidän luomiensa Cylon androidien välinen sota aiheutti lähes ihmislajin katoamisen, mutta lopulta inhimillistyneet Cylonit ja loppu ihmiskunnasta löytävä kodin ja toivon tulevaisuudesta. Kaunis, sydäntäsärkevä ja toiveikas päätös loistavalle sarjalle.

Arvostelussa: USA:n vaarallisin mies (2009)

Kiitos Yle:n, onnistuin näkemään yhden tämän vuotisista dokumentti-Oscar ehdokkaista, Daniel Ellsbergista kertovan USA:n vaarallisin mies -dokumentin. Ellsberg toimi Pentagonin tutkimusavustajana koskien Vietnamin sotaa ja toimi myös komppaniapäällikkönä Vietnamissa. Työskennellessään RAND -yhtiössä hän teki tutkimusta Yhdysvaltojen menestyksestä Vietnamissa. Tutkimuksen mukaan USA tulisi häviämään sodan ja aiheuttaisi suuret määrät siviiliuhreja. Tutkimustuloksista ei välitetty ja kansalaisille vakuutettiin, että USA oli voitokas Vietnamissa. Nyt uskonsa menettänyt Ellsberg alkoi lähestyä sodanvastaisia ryhmiä, jotka vakuuttivat hänet siitä, että hänen kannattaisi julkistaa tutkimuksen tulokset.

Kun Ellsberg oli saanut itsensä vakuutettua, että tämä oli asia, jonka vuoksi kannattaisi mennä vankilaan hän lähestyi muutamia sodan vastaisia senaattoreita, mutta kuten yksi haastatelluista senaattoreista totesi, senaatissa vallitsi pelon ilmapiiri, eikä kukaan uskaltanut laittaa uraansa vaakalaudalle. Seuraavaksi Ellsberg lähesty New York Timesin päätoimittajaa ja lehti alkoikin julkaista dokumentteja. Nixon vaati New York Timesille julkaisukieltoa, jolloin Ellsberg lähestyi muita lehtiä, jotka jatkoivat siitä, mihin Times oli jäänyt. Myös Timesin julkaisukielto mitätöitiin sananvapauden nimissä. Ellsberg piilotteli FBI:ltä mutta lupautui "Amerikan luetetuimman miehen", Walter Cronkiten haastateltavaksi.

Julkaisusta huolimatta Amerikan kansa ei näyttänyt käsittävän raportin tarkoitusta. He ymmärsivät sen, että Yhdysvaltojen johto oli valehdellut kansalle, mutta eivät käsittäneet raportin todellista sisätöä, eli sitä, että Vietnamin sota oli täysin järjetön ja kannattamaton sota. Ellsberg antautui FBI:lle ja häntä vastaan nostettiin syyte mm. salaliitosta ja mahdollinen tuomio olisi 115 vuotta. Nixon päätti, että Ellsbergin uskottavuus tulisi asettaa vaakalaudalle ja valtuutti ryhmän tonkimaan mm. Ellsbergin sairaustietoja. Myös Ellsbergin puheluita salakuunneltiin ilman oikeuden antamaa lupaa. Kaiken huipuksi paljastui, että jutun tuomarille oli luvattu FBI:n johtajan virkaa, jos hän vaikuttaisi jutun kulkuun. Näiden seikkojen vuoksi kaikki sytteet Ellsbergia vastaan hylättiin. Ellsberg tunnetaan nykyäänkin poliittisesta aktiivisuudestaan, mm. Irakin sodan vastustajana. Hyvä dokumentti, suosittelen lämpimästi. Melkein yhtä tiivistunnelmainen, kuin Presidentin Miehet.

★★★1/2
Vuosi:	2009
Ohjaus:	Judith Ehrlich, Rick Goldsmith
Pääosissa:	Peter Arnett, Ben Bagdikian, Ann Beeson

Oscarit, phew!

Oscarit seurasivat hyvin läheisesti Golden Globe voittajia, eli kaikki pääosa ja sivuosavoittajat olivat samat. Miespääosa: Jeff Bridges - Crazy Heart, naispääosa: Sandra Bullock - The Blind Side, miessivuosa: Christoph Waltz - Kunniattomat paskiaiset ja naissivuosa: Mo'Nique - Precious. Syy miksi huokasin helpotuksesta on se, ettei Cameronin Avatar vienyt pääpalkintoja, eli Paras elokuva ja Paras ohjaus. Minulla ei ole mitään Avataria vastaan. Se on hienoa silmäkarkkia, mutta ei silti mielestäni Oscarin arvoinen. Pääpalkinnothan vei Kathryn Bigelown Hurt Locker. Avatar saikin sitten mielestäni ansaitummat palkinnot erikoistehosteista (well Duh!) ja lavastuksesta ja kuvauksesta. Haa, vasta nyt tajusin, että Cameron ja Bigelow ovat entinen aviopari, auts!Mm. George Clooneyn tähhdittämä Up in the Air jäi tällä kertaa tyhjin käsin. En koko gaalaa ehtinyt vielä katsoa, mutta siihen onkin sitten varattu tämä ilta!

I'm with Oscar

Netistä löytyy useita "parhaat Oscar hetket" -listoja. Alla on muutama oma valintani parhaista tai muistettavista Oscar hetkistä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Enemmänkin niitä olisi, mutta piti hieman stilisoida listaa.

Hostest with the mostest
Billy Crystal on minun Bob Hopeni, ensimmäinen Oscar juontaja, jonka muistan ja jonka juonnot jäivät usein paremmin mieleen, kuin vuoden voittajat. Steve Martin, Jon Stevart, Ellen DeGeneres ja Hugh Jackman ovat myös oleet hyviä valintoja, mutta kukaan ei ole ylitse Crystalin. Billyn aloitusmonologilaulu on klassikko ja vaikka Jackmanilla olikin viime vuonna oma monologilaulu, se ei sytyttänyt samalla tavoin. Ehkä Jackman on liian ammattitaitoinen laulaja. Jäin kaipaamaan Billyn honottavaa ääntä.

Kunnia sille, jolle se kuuluu
Kunnia-Oscarin saajat ovat ovat usein yksi koskettavimmista osuuksista Oscar gaalassa, mutta vuonna 1998 Stanley Donen kevensi tilannetta laulamalla ja steppaamalla kiitospuheensa. Kun tuolloin katsoin lähetystä, en tajunnut, että mies on lempielokuvani, Laulavat Sadepisarat -ohjaaja.
Tässä linkki kiitospuheeseen.

Kun Elia Kazan voitti vuonna 1998 kunnia Oscarin, oli se kuin olisi katsonut junaturmaa. Vaikka olisit halunnut, et kyennyt katsomaan muualle. McCarthyn kylmänsodan aikaisen fanatismin vuoksi Hollywoodissa tehtiin "puhdistusta", eli kaikki kommunismiin myötämielisesti suhtautuvat henkilöt joutuivat kuulusteltavaksi ja jos heidät todettiin "syyllisiksi" joutuivat he Hollywoodin mustalle listalle. Näissä kuulusteluissa Kazan ilmiantoi useita kollegoitaan, jolloin nämä eivät voineet työskennellä Hollywoodissa, ainakaan ilman salanimeä.

Martin Scorsese ja Elia Kazan

Kun Elia Kazan astui lavalle Martin Scorsesen ja Robert De Niron esittelyn jälkeen, nousi osa yleisöstä osoittamaan suosiotaan. Osa pysyi istumassa kädet sylissään. Kun Kazan piti sitten puheensa, ei tuota haurasta vanhusta voinut olla säälimättä. Kuitenkin tässä palkittiin taiteilija, joka oli ohjannut sellaisia elokuvia, kuin Viettelysten vaunu, Alaston satama ja Eedenistä itään.


New York, New York
Vuonna 2002 elokuvayhdistys harkitsi pitkään, pitäisikö Oscarit peruuttaa 9/11 iskujen seurauksena. Se kuitenkin päätti, että elämän on jatkuttava ja yksi koskettavimmasta hetkistä oli, kun Woody Allen, joka ei koskaan osallistu Oscar gaaloihin, piti sydäntä lämmittävän vetoomuspuheen elokuvantekijöille, etteivät he jättäisi New Yorkia. Tässä linkki.


Vihdoin voitto
Vuonna 1994 se viimein tapahtui, STEVEN SPIELBERG VOITTI VIIMEINKIN OSCARIN! Akatemialle eivät olleet kelvanneet sellaiset yleisösuosikit, kuten E.T., Kadonneen aarteen metsästäjät, tai Kolmannen asteen yhteys. Edes draamaelokuva, Häivähdys purppuraa ei saanut Akatemialta armoa. Viimein Schindlerin lista toi voiton kotiin Spielbergille sekä parhaan elokuvan, että ohjaajan palkinnolla. Spielberg totesi kiitospuheessaan, että voitto oli kuin vesilasillinen janoiselle.

Vuonna 2004 Peter Jacksonin Kuninkaan Paluu voitti 11 Oscaria, päästen kunniakkaan kolmen joukkoon, (Titanic ja Ben Hur) jotka olivat voittaneet 11 Oscaria, suurin määrä tähän päivään mennessä. Jossain vaiheessa juontaja Billy Crystal totesi, "Do you know that people are now moving to New Zealand just to be thanked?".

Vuonna 2005 yksi elokuva oli todellinen kuuma peruna, nimittäin Brokeback Mountain. Veikkaajat olivat laittaneet rahansa sen taakse, että se voittaisi parhaan elokuvan Oscarin. Ang Lee oli jo vienyt parhaan ohjaajan palkinnon. Yleisön reaktio oli sekava, kun Jack Nicholson kuulutti palkinnon saajaksi Crashin. Jopa Jack oli yllättynyt. Jälkipyykissä akatemiaa syytettiin vanhakantaisuudesta ja jopa Ang Lee esitti julkisesti paheksuntaansa.
Tässä linkki.

Vuonna 2006 se viimein tapahtui, MARTIN SCORSESE VOITTI VIIMEINKIN OSCARIN! Kuka sanoi, että 13 on epäonnen numero? Ei ainakaan kun kyseessä on The Departed. Tässä linkki kiitospuheeseen.

Music in the air
Viime vuosina Oscar on päästänyt Jack Blackin ja Will Ferrellin valloilleen jo useaan otteeseen (yhdessä tai erikseen) ja yksi hauskimmista hetkistä oli Get off the Stage -laulu, jonka miehet esittivät jakaessaan palkintoa parhaalle alkuperäiskappaleelle.

Jossain vaiheessa oli selviö, että jos Parhaaksi musiikkikappaleeksi oli ehdolla jotakin Disney -elokuvasta, se oli selvä voittaja. Ihan turha edes lukea muita ehdokkaita. Tässä muutama virkistävä vaihtoehto Broadway musikaaleille:

It's Hard Out Here for a Pimp - Hustle & Flow 2005 (Ei Disney kappaletta ehdolla)
Lose Yourself - Eminem 2002 (Ei Disney kappaletta ehdolla)

Blame Canada! elokuvasta South Park: Bigger, Longer & Uncut 2000 (Disney Tarzanin You'll be in my heart voitti!!!) Linkki Robin Williamsin & Co. esitykseen.

Parhaat Voittopuheet
Cuba Gooding, Jr. -- Jerry Maguire (1996). Niin riemukas oli miehen kiitospuhe, että pelkäsin jossain vaiheessa lavasteiden ja lähellä seisovien puolesta.

Good Will Hunting - Ben Affleck, Matt Damon (1997). Kun nämä kaksi näyttelijää voittivat Oscarin parhaasta käsikirjoituksesta, juuri kukaan ei ollut kuullut heistä. Kauaa ei kestänyt, kun tilanne muuttui. Miehet olivat päättäneet, että jos kukaan ei palkkaa heitä muiden elokuviin, heidän pitäisi kirjoittaa sellainen itselleen. Ja loppu on historiaa. Tässä linkki voittopuheeseen.

Robin Williams - Good Will Hunting (1997). Williams, joka oli ollut jo aiemmin ehdolla elokuvista Fisherking, Kuolleiden Runoilijoiden Seura ja Hyvää Huomenta Vietnam, sai viimeinkin tunnustusta Damonin ja Affleckin käsikirjoittamassa elokuvassa. Tässä linkki voittopuheeseen.

Roberto Benigni - Kaunis elämä (1999). Kukapa ei muistaisi sekopäistä italialaista, joka kuultuaan parhaan miespääosan voitostaan, loikki lavalle polkien (kirjaimellisesti) jalkoihinsa koko Hollwoodin kerman.

Halle Berry - Monster's Ball (2001). Halley oli ensimmäinen afrikkalais-amerikkalainen naisnäyttelijä, joka voitti naispääosasta Oscarin ja oh boy, kyllä hän ottikin siitä kaiken irti puheessaan!

Adrien Brody - Pianist (2002). Hei, pitihän tää laittaa listalle, kaikilla muillakin on... ja olihan se aika repäisy. Jokainen mies yleisössä ja televisioiden ääressä olisi varmasti halunnut myös suudella Halle Berryä.

Listaa voisi jatkaa ja jatkaa, mutta kohtuus kaikessa. Toivottavasti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tuleva Oscar gaala tarjoaa monia uusia huippuhetkiä.

Liitän jotkut musiikkikappaleet hyvin voimakkaasti tiettyihin muistoihin, ihmisiin tai tilanteisiin niin selvästi, että niiden kuuleminen aiheuttaa erittäin voimakkaan tunnereaktion, vuosienkin jälkeen. Sitten on kappaleita, jotka eivät millään tavoin liity mihinkään kokemaani, mutta jo ensimmäistä kertaa ne kuullessani, ne saavat minut tuntemaan ...Mmmmm . Mmmmm -tunne on minulle kuin lämmin halaus, auringon lämpö iholla, raukeuden tunne sunnuntai aamuna, kun tajuaa, että voi jatkaa uniaan niin kauan, kuin tahtoo. Tässä muutama kappale, joka saa minut tuntemaan Mmmmm.

Oscar ehdokkaat 2010

Vau, tuo parhaan elokuvapalkinnon ehdokaslista näyttää piiitkältä kuin nälkävuosi. Minulle ei ole oikein vieläkään selvinnyt, miksi niitä pitää olla noin monta, kymmenen! Onko ideana nostattaa elokuvien statusta ja mahdollisesti elokuvissa kävijämääriä. Näin epäilen. Hienoa sentään, että UP on saanut animaatioelokuvana parhaan elokuvan ehdokkuuden. Mitään mahdollisuuksia sillä tuskin on, kun ehdolla on Oscarin lemmikki kategoriat täyttävä Precious, Serious Man ja Up in the Air. Scifiä edustavat Avatar ja District 9. jos James Cameronin elokuva vie oscarin, saan pahimman laatuisen kohtauksen, juuri sellaisen, jonka sain, kun samainen elokuva voitti Golden Globen. Upeaa että Kunniattomat Paskiaiset ja Kathryn Bigelown The Hurt Locker ovat saaneet ehdokkuudet.

Nelson Man... eikunsiis Morgan Freeman on saanut parhaan miespääosaehdokkuuden. Onko kenelläkään muilla mahdollisuuksia?

Edes se seikka, että en ole nähnyt kaikkia paras mies-sivuosa ehdokkuus -elokuvia ei saa päätäni kääntymään. Christoph Waltzin tulee saada se palkinto. KUKAAN ei voi ylittää hänen näyttelijä suoritustaan Kunniattomissa Paskiaisissa

Tykkäsin Meryl Streepista Julie & Julia -elokuvassa melkein yhtä paljon, kuin inhosin Amy Adamsia samassa elokuvassa ja voittihan nainen samasta roolista myös Golden Globen. Streep vain pitää laittaa näköjään ehdolle aina kun mahdollista.

Aika jännä, paras nais-sivuosa ehdokkaana on kaksi näyttelijää Up in the Air -elokuvasta, Vera Farmiga ja Anna Kendrick. Onkohan tämä kuinka harvinaista?

Oscareita ja Golden Globeja on kritisoitu runsaasti siitä, että ne ovat harvoin samaa mieltä, kuin "suuret massat" siitä, mitä elokuvia pitäisi laittaa palkintoehdokkaiksi. Globen voittajat olivat tänä vuonna tulleet lähemmäs tavallisen kuluttajan makua, esim Downey Jr. voitto Sherlock Holmesin roolista ja Avatar parhaana draama elokuvana.

Seuraako Oscar Globeja myös tänä vuonna kuten aikaisempina vuosina. Se nähdään 33 päivän päästä.