14.8.2010

Arvostelussa: Nanny McPhee ja Suuri Pamaus (2010)

Pidin erittäin paljon 2005 -vuonna ilmestyneestä ensimmäisestä Nanny McPhee - Satumainen Lastenvahti -elokuvasta joka perustuu löyhästi Christianna Brandin Nurse Matilda -kirjoihin. Emma Thompson, joka esittää elokuvien nimiroolia, taikavoimia omaavaa lastenhoitaja McPheeta, on myös käsikirjoittanut molemmat elokuvat.


Nanny McPhee ilmestyy paikalle silloin, kun häntä kipeimmin tarvitaan. Hänen lastenkasvatuskeinonsa kulminoituvat hänen taika"kävelykeppiinsä", jonka avulla hän ajaa oppinsa perille kurittomiin lapsiin. Nanny McPheen sanoin, "Niin kauan kuin minua ei haluta mutta tarvitaan, minun täytyy jäädä. Kun minut halutaan mutta ei enää tarvita, minun tulee lähteä."

Rouva Green (Maggie Gyllenhaal) yrittää pitää hallinnassa kolmea riitelevää lastaan, kotitilaa ja työtään kylän pikkukaupassa. Hän joutuu pärjäämään yksin, sillä eletään toisen maailmansodan aikaa ja herra Green on joutunut sotapalvelukseen. Kaikki tuntuu kaatuvan rouva Greenin niskaan, kun vielä lasten rikkaat kaupunkilais serkut lähetetään maaseudulle hoitoon ja turvaan Lontoon pommituksilta.


Pilalle hemmotellut Cyril ja Celia joutuvat heti pihaan päästyään sanasotaan maalaisserkkujensa Vincentin, Normanin ja Megsien kanssa. Rouva Green on vaipua epätoivoon, kunnes ovelle ilmestyy outo hahmo. Thompsonin Nanny McPhee on todella, *hmm* huomionarvoinen hahmo syylineen ja yhteen kasvaneine kulmakarvoineen eikä herätä heti rouva Greenin luottamusta. Lähes kädenkäänteessä uusi lastenhoitaja saa kuitenkin kinastelevat lapset kuriin ja nuhteeseen ja hämmentynyt rouva Green hyväksyy uuden auttajansa.

Kurittomat lapset eivät ole ainoa rouva Greenin huolenaihe, sillä tilan pystyssä pitäminen on hänelle ja lapsille kovan työn takana, eikä asiaa auta kiero lanko Phil (Rhys Ifans), joka on kaulaansa myöten veloissa ja yrittää saada rouva Greenin myymään tilan kaikin keinoin. Huolta aiheuttaa myös herra Green, josta ei ole kuulunut mitään kuukausiin.


Nanny McPhee ja Suuri Pamaus on herkullinen koko perheen (ja niin, sopii myös perheettömille) elokuva joka onnistuu, ainakin suurimman osan ajasta välttämään siirappimaisuuden eikä välttele myöskään "vaikeita" aiheita. Myönnän että muutaman kerran sain niellä palaa kurkusta. Ehdottomasti suosikikseni näyttelijöistä nousi kaupunkilais serkku Cyriliä näytellyt Eros Vlahos. Muidenkin lapsinäyttelijöiden suoritukset olivat ihan ok, mutta vain Vlahoksen Cyril on oikeasti mieleen jäävä hahmo. Emma Thopsonin ei juurikaan tarvitse venytellä näyttelijälihaksiaan, sillä McPheen hahmolla on tasan kaksi ilmettä, paheksuva ja hyväksyvä. Maggie Gyllenhaal oli ihastuttava rouva Greenin roolissaan ja täytyy myöntää (täysin ummikkona) että hänen brittiaksenttinsa kuulosti todella onnistuneelta.

Nanny McPhee on hahmona nykyajan Maija Poppanen, joka ei tarjoa lusikallista sokeria karvaan lääkkeen alasnielemisavuksi vaan ennemmin sammakonkutua kiukutteleville lapsille. Iso peukku elokuvalle ja yllättäville kasvatusmetodeille.

★★
Vuosi:2010
Ohjaus:Susanna White
Pääosissa:Emma Thompson, Maggie Gyllenhaal


Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

 
Design by Free WordPress Themes | Bloggerized by Lasantha - Premium Blogger Themes | Affiliate Network Reviews